Hallituksen sähköministerityöryhmän erityisavustajat neuvottelevat maanantaina sähkötuen yksityiskohdista.
Ensi viikolla odotettavissa on esitysluonnokset sekä kuluttajien sähkötuesta että maatilojen sähkötuesta. Yrityksille suunnattu sähkötuki ei valmistu vielä ensi viikolla.
Sähkötukea on alettu työstää kiireellä. Mitä kaikkea on luvassa, ja mitkä kysymykset ovat vielä avoinna?
Mikä on senttiraja?
Neuvotteluissa on käyty keskustelua esimerkiksi siitä, mikä tulee olemaan kertakorvauksena annettavan sähkötuen senttiraja. Todennäköistä tällä hetkellä on, että edulliset sähkösopimukset jäisivät kertakorvauksen ulkopuolelle.
Avoinna on myös kysymys, olisiko senttirajalla vaikutusta omavastuuseen?
Entä voisivatko kertakorvauksen ulkopuolelle jäävät hyödyntää muita tukimuotoja, kuten sähkövähennystä tai Kelasta haettavaa tukea?
Jos tuen senttimäärä asettuu korkeaksi, vähentää se tukeen menevää rahaa, ja tällöin myös sadan euron omavastuuosuus todennäköisesti pienenee.
Tukeen eivät siis olisi oikeutettuja ne, joilla on edelleen voimassa edullinen vanha sähkösopimus, mutta kulutus on erittäin suurta.
Mikä tulee olemaan korvausprosentti?
Toinen avoinna oleva kysymys senttirajan lisäksi on korvausprosentti.
Esimerkiksi STT:n tietojen mukaan korvausprosentti on asettumassa 50 prosenttiin. Korvausprosentilla halutaan estää ylikorvaaminen. Sen pelätään kannustavan energian liialliseen kuluttamiseen.
Osa hallituspuolueista haluaisi isomman prosentin, 70 prosenttia.
Toisaalta kuluttajien tukien pelätään kasvavan kohtuuttoman suuriksi, jos prosentti on korkea. Tämä saattaa vähentää mahdollisuutta saada muita sähkötukia.
Lue myös: Kertakorvaus sähkölaskusta voi olla jopa 2 800 euroa – katso, kuinka paljon keskimääräinen omakotiasuja voi saada tukea
Tämä kertakorvauksesta tiedetään
Tähän mennessä on linjattu, että kertakorvaus maksettaisiin takautuvasti marras- ja joulukuun kulutuksen perusteella neljän talvikuukauden ajan.
Hallitus on tähän mennessä kertonut julkisuuteen, että tuen kokonaismäärä on noin 400 miljoonaa euroa. Omavastuu on 100 euroa kuukaudessa, ja tukikatto taas 700 euroa kuukaudessa neljän kuukauden ajan.
Sähkötyöryhmä käytti mallinaan keskiverto sähkölämmitteistä omakotitaloa, jolle tuki käytännössä on räätälöity. Vuosikulutustasona se tarkoittaa noin reilua 20000 kilowattituntia.
Hyvitys toteutettaisiin sähköyhtiöiden kautta sähkölaskussa, eikä henkilön tarvitse erikseen hakea sitä.
Lue myös: VATT:n tutkimus: Suurituloisimmat käyttävät jopa viisi ja puoli kertaa enemmän sähköä kuin pienituloisimmat
Kahden eri sähköyhtiön asiakkaana?
Ongelmaksi muodostuu, jos henkilö on ollut kahden eri sähköyhtiön asiakas. Moni on vaihtanut sähköyhtiötä halvemman sopimuksen perässä.
Sopimuksia on myös irtisanottu.
Eri sähköyhtiöiden asiakastietokannat eivät keskustele keskenään. Korvauksen muodostaminen kahden asiakastietokannan perusteella voi olla haastavaa. Monet myös ovat esimerkiksi muuttaneet marras- joulukuun aikana.
Sähkövähennys tuplatukena?
Aiemmin hallitus päätti sähkövähennyksestä, jota voi jo nyt hakea.
Se tulee voimaan verotuksen eli kotitalousvähennyksen muodossa. Avoimeksi jää, mitä sähköstä tehtävälle kotitalousvähennykselle nyt tapahtuu, kun uutta kertakorvauksena annettavaa sähkötukea muodostetaan.
Tammi-huhtikuussa neljän talvikuukauden ajan vakituisesta asunnossa kulutetusta sähköenergiasta voi tehdä verotuksessa kotitalousvähennyksen - jos sähkölaskut ovat yli 2 000 euroa.
Vähennys on 60 prosenttia ja sitä saa enintään 2 400 euroa vakituista asuntoa kohden.
Aiemmin esimerkiksi elinkeinoministeri Mika Lintilä totesi, ettei tuplatukia voi muodostua.
Entä jos tulot eivät riitä kotitalousvähennykseen?
Jos tulot ovat pienet, eivätkä riitä kotitalousvähennykseen, voi hakea Kelan sähkötukea.
Tammi-huhtikuussa 400 euroa ylittävästä kuukauden sähkölaskusta saa 60 prosenttia. Enimmäistuki kuussa on 660 euroa.
Sähkötyöryhmän neuvotteluiden tarkoituksena on varmistaa sähkön saatavuus ja säästämisen jatkaminen.