Vielä keväällä 2022 tyypillinen asuntolainan 12 kuukauden euribor oli negatiivinen. Nyt korko on jo yli 3 prosentissa, mikä on herättänyt keskustelun korkovähennysoikeuden palauttamisesta.
Pankkeja edustava finanssiala ei puolla korkovähennysoikeuden palauttamista, joka antaisi tukea asuntovelallisille. Moni taloustieteilijä on tyrmännyt korkovähennysoikeuden palauttamisen muun muassa siksi, että sellaisenaan tuki kohdistuisi erityisesti keski- ja hyvätuloisille.
– Meidän näkemyksemme on, että sellaisenaan (tukea) ei tulisi uudelleen aktivoida. Laina-ajat ovat 20–25 vuotta, joten siinä on huomioitu asiakkaan taloudellista tilannetta hyvinkin pitkäjänteisesti. Jos tuen tarpeita on, niin sitä tulee kohdentaa niille, jotka tukea aidosti tarvitsee, sanoo Danske Bankin henkilöasiakasliiketoiminnan lainoista vastaava johtaja Sari Takala.
Myös Finanssialan pääekonomisti Veli-Matti Mattila näkee, että syytä vähennyksien palauttamiseen ei ole.
– Kun päätös vähennyksen poistamisesta aikoinaan tehtiin, emme toimialana vastustaneet sitä. Näimme, että poliittinen päätös ja silloisessa matalan koron aikana se oli hyvä tehdä, mutta toki varoitimme, että tosipaikka tulee eteen, kun korot nousevat. Me emme ole tätä asiaa uudelleen avanneet, eli vanhalla päätöksellä mennään.
Vähennyksien kohdistaminen hankalaa
Noin kolmanneksella suomalaisista kotitalouksista on asuntolainaa. Tämä tarkoittaa noin 870 000 asuntokuntaa. Tästä määrästä 45 prosenttia eli noin 390 000 velkaista kotitaloutta on ylimpiin tuloluokkiin kuuluvilla, mikä aiheuttaa harmaita hiuksia poliittisille päättäjille tuen kohdistamisesta.
Katso artikkelin videolta, minkä verran täytyy tienata kuuluakseen keski- tai hyvätuloiseen luokkaan.
Eniten tuen tarpeessa olevia pienituloisia asuntovelallisia on ainoastaan 12 prosenttia. Vähiten asuntolainaa on kaikkein pienituloisimmalla kolmanneksella.
Tuen palauttamisen myötä myös julkinen talous kärsisi. Asuntolainaa suomalaisilla on yhteensä noin sata miljardia euroa, joten valtiovarainministeriön laskelmien mukaan esimerkiksi 10 prosenttiyksikön vähennyskelpoisuus pienentäisi verotuloja runsaat 40 miljoonaa euroa.
Täysimääräiseen vähennykseen palaaminen nostaisi summan jo reiluun 400 miljoonaan euroon.