MTV Uutiset vieraili lelujen turvallisuutta testaavassa Tullilaboratoriossa ja pääsi kuvaamaan nallen nenänvetotestin, jonka voit katsoa ohessa. Miten leluja testataan ja mitä vaarallisia aineita leikkilimoista on löytynyt?
Tullilaboratoriossa toimittajan kysymyksiin vastaavat Jonna Neffling, tuoteturvallisuuspäällikkö ja Arja Meriläinen, kulutustavaratutkimusten jaostopäällikkö sekä tullikemisti Kaisa Koistinen. Testaamisen taustoituksen lisäksi pääsimme kurkistamaan työtiloihin, joissa leluja testataan.
Miten lelu pääsee testiin?
– Meillä täällä Tullissa lelujen valvontaa tehdään pääsääntöisesti kolmasmaatuonnin yhteydessä eli kun tullataan EU:n tullialueen ulkopuolisia tuotteita. Kun tavara esitetään Tullille, samalla pysäytetään kiinnostavat leluerät ja tehdään niille näytteenottoharkinta. Silloin selvitetään, onko lelua aiheellista ottaa tutkimuksiin. Pohdimme, onko lelu uudentyyppinen vai onko meillä jo siitä näytteenottotaustaa, Neffling kuvailee.
Kaikissa EU-alueen jäsenmaissa leluille on samat turvallisuusvaatimukset.
Joskus Tukesista tai EU:n komissiolta esimerkiksi on tullut tieto, että lelussa on jokin virhe. Uusien toimijoiden suhteen Tulli haluaa Nefflingin mukaan tietää, millaisista leluista on kyse.
Kuvan nuken muovin muovipehmittimiä testattiin, mutta niistä ei löytynyt mitään lapsille vaarallista.
Vaarallinen lelu voi aiheuttaa lapselle hengenvaaran
Tullin tavoitteena on estää määräysten vastaisten lelujen pääsy kuluttajille. Lapset ovat erityisen haavoittuva kohderyhmä.
– Jos leluista on vaaraa, pahimmillaan lapsi voi tukehtua tai kuristua tai saada myrkytyksen, jos lelussa on jotain terveydelle haitallista, Neffling taustoittaa.
Tullin toimivalta perustuu kuluttajaturvallisuuslakiin, johon on kirjattu, että Tulli tekee valvontaa itsenäisenä valvontaviranomaisena. Tullin valvonta kattaa 600–700 lelua vuosittain. Kaikkia markkinoilla olevia leluja ei pystytä testaamaan.
Nämä lelut hylättiin, sillä ne ovat materiaaliltaan helposti syötävää vaahtomuovia.
Kiina suurin tuontimaa, lelujen kunto monenlaista
– Kiinasta tulee sekä hyvää tavaraa sekä tosi huonoa tavaraa. Kiina on ylivoimaisesti suurin lelujen tuontimaa. Paljon on kauppiaasta kiinni, että onko hän varmistanut, onko tuote turvallinen.
– Olemme tehneet havainnon, että pienemmillä toimijoilla ei välttämättä ole tietoa vaatimuksista eikä omaa laadunvalvontaa, mutta sitten taas isoilla toimijoilla on oma valvontansa ja he ovat yleensä perilla lelujen turvallisuusmääräyksistä, Neffling avaa.
Vastuu lelujen turvallisuudesta on Nefflingin mukaan aina toimijalla. Määräysten vastaisen leluerän ostaminen on taloudellinen riski ja toimijoiden olisi hyvä olla perillä EU:n lelumääräyksistä.
Miten lelujen ohjeikä vaikuttaa testaukseen?
– Alle kolmevuotiaille lapsille tarkoitetuille leluille on omia testejä. Esimerkiksi pieniä osia ei saa irrota pienten lasten leluista. Aina toimijan antamat ikärajoitusmerkinnät eivät vastaa lelua. Vaikka pehmolelussa lukee, ettei se sovellu alle kolmevuotiaille, testaamme sen alle kolmevuotiaan leluna, koska pehmolelu on tarkoitettu juuri sen ikäiselle, Arja Meriläinen kuvailee.
Kolme erilaista ikäryhmää
Ikäjaottelu on leluissa kuitenkin aika summittainen.
– Lelulainsäädännössä ei ole montaa ikäryhmää leluille. Lelut jakautuvat niin, että on alle kolmevuotiaiden lelut ja lelut, jotka on tarkoitettu lapsille, jotka eivät pysty istumaan eli alle 10 kuukauden ikäisille lapsille. Muut lelujen ikämerkinnät ovat lähinnä suosituksia, Jonna Neffling tarkentaa.
Testaushuoneessa: Liian äänekkäitä tai helposti syötäviä leluja
Seuraavaksi pääsemme tutustumaan Tullilaboratorion testaushuoneeseen.
Huoneessa testataan esimerkiksi ääntä pitävien lelujen äänen voimakkuuksia, magneettien voimakkuutta ja ammuslelujen ammusten nopeuksia, joista lasketaan niiden kineettinen energia. Pehmoleluista tutkitaan esimerkiksi saumojen kestävyyttä, pehmolelujen silmien ja nenien kestävyyttä ja vaikkapa nukkien eri osien kemikaaleja.
Lelujen hylkäyksen syitä ei yleensä päällepäin näe, esimerkiksi sitä, sisältääkö muovilelu hormonitoimintaa häiritseviä ftalaattipehmittimiä tai raskasmetalleja.
Pehmoleluja testataan paljon ja yksisarvispehmolelut ovat nyt suosittuja. Nämä söpöt paljettilelut on jouduttu hylkäämään irtoavien paljettien takia.
Irtoavat paljetit aiheuttivat hylkäyksen
Näemme sekä testauksen läpäisseitä että läpäisemättömiä leluja. Viime vuonna myytyjen leikkiruoiksi tarkoitetuissa donitseissa materiaali on esimerkiksi lapsen helposti haukattavaa vaahtomuovia. Irtoavat pienet osat johtivat lelujen hylkäykseen.
Joiltakin leluilta on irronnut testauksessa raajoja, kuten tuntosarvia. Tämän vuoden trendileluja ovat olleet paljettipehmolelut, mutta kuvaamistani Tullin tutkimista kappaleista irtoaa helposti paljetteja. Alle kolmevuotias lapsi voisi helposti saada paljetteja pehmoleluista irti ja nielaista ne.
Näistä leluista lähti paljetteja leluja kokeiltaessa.
Kuinka paljon neniä ja silmiä lähtee irti?
– Aina silloin tällöin pehmolelujen silmiä ja neniä irtoaa testattaessa. Tämä nalle on kyllä ollut kestävä, Kaisa kertoo pehmolelujen testauksesta.
Testattava nalle läpäisi testin ja nenä pysyi paikallaan 90 N voimalla, joka nostettiin 5 sekunnin ajan ja pidettiin 10 sekuntia. 90 N vastaa noin 9 kg painoa.
Limat edelleen iso Tullilaboratoriota työllistävä lelutrendi
Kokeilemme testihuoneessa lelulimojen koostumuksia. Limoissa on erilaisia koostumuksia käsin kokeiltaessa. Joukossa on sekä testin läpäisseitä, että läpäisemättömiä limoja.
– Lelulimoja on paljon valvottu. Esimerkiksi huvipuistoista on otettu näytteitä, mitä limoja siellä on myynnissä tai palkintoina, Neffling kertoo.
Mitä vaarallista limoista on löytynyt?
– Limat voivat sisältää esimerkiksi booraksia ja boorihappoa, jotka ovat lisääntymiselle vaarallisia aineita. Alkuaineiden siirtymisen testauksissa limoista on löydetty booria raja-arvon ylittäviä määriä, Meriläinen selventää.
Limojen suositus pääosin on, että ne olisivat yli 3-vuotiaille. Limoissa on samalla monia pienempiä lapsia houkuttavia piirteitä, kuten esimerkiksi glitteriä.
– Limojen haasteena onkin niiden erilaisuus. Olemme testanneet monenlaisia limoja. Markkinoilla on magneettilimojakin, joita voi magneetin avulla liikutella, kertoo puolestaan tullikemisti Kaisa Koistinen.
Tämä oli testin läpäissyttä limaa.
Vanhemmille varoitus Tullilaboratoriosta ja Tukesilta
Tullilaboratorio on yhdessä Tukesin eli Turvallisuus- ja kemikaaliviraston kanssa tahoja, jotka tutkivat ja testaavat kaupoissa olevien lasten lelujen turvallisuutta. Tukesilla ei ole omaa laboratoriota, joten Tullilaboratorion testeihin sisältyvät myös Tukesin testauttamat näytteet. Sekä Tullilaboratorion asiantuntijat että Tukesin edustaja muistuttavat, että kuluttajilla on vastuunsa leluja ostettaessa.
Tulli valvoo vain kaupallista tuontia eli leluja, jotka myydään Suomessa. Kuluttajan nettikaupasta ulkomailta tilaama lelu on kuluttajan omalla vastuulla. Hittileluja tulvii kuluttajien luo monilta tahoilta.
Vaarallisia limoja voi olla jossain
– Koska valvonta on pistokoneenomaista sekä meillä että Tulllilla, ei voida luvata, ettei esimerkiksi vaarallisia limoja jossain olisi, varoittaa Tukesin ylitarkastaja Pipsa Korkolainen.
– Tietyn ikäiset lapset laittavat kaiken suuhunsa. Toivon vanhemmille tarkkuutta siinä, minkä ikäisille tarkoitettuja leluja lapset käyttävät, Korkolainen tiivistää.
Tullilaboratorion asiantuntijat sanovat myös, että usein lelujen hinta hiukan korreloi lelujen kestävyyden ja turvallisuuden kanssa. Kaunis tai söpö ulkonäkö ei riitä, vaan lelun tulisi olla lisäksi lapselle turvallinen ja ominaisuuksiltaan lapsen ikää vastaava.
Tiedota vaaratilanteista Tukesia ja etsi lisää tietoa täältä
Jos jokin lelu on aiheuttanut vaaratilanteen, Tukesiin kannattaa tehdä ilmoitus. Vaaraa aiheuttavista leluista Tullilaboratorio ja Tukes sekä muut EU:n valvontaviranomaiset ilmoittavat eurooppalaiseen SAFETY GATE-järjestelmään, joka on jokaisen nähtävillä netissä.
Lisäksi Tullilaboratorion lehdistötiedotteet ja tiedotteet on nähtävissä tulli.fi-sivustolla. Paljettileluja koskevan määräyksen näet täällä. Määräys on kohdassa report 22.