Suomen ensimmäisten aluevaalien ennakkoäänestys alkaa tänään. 23. päivä tammikuuta selviää, minkälaisilla kokoonpanoilla 21 hyvinvointialuetta päätöksiä tekee.
Täältä löydät kaikki uutiset aluevaaleihin liittyen.
Osoitteessa mtv.fi löydät kaikki aluevaalien videot ja uutisanalyysit.
Muista myös kattava Tulospalvelu!
Jo liki väsymiseen asti on toisteltu julkisessa keskustelussa sitä, että aluevaalit eivät kiinnosta suomalaisia.
Mutta pitäisikö aluevaalien ylipäätään kiinnostaa äänestäjiä? Kyllä, toteaa Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn tutkimuspäällikkö Ilkka Haavisto. Joskin hän vaikuttaa myös ymmärtävän sen, miksi näin ei välttämättä ole.
– Aluevaltuustot päättävät kahdesta strategisesta asiasta. Palveluverkosta ja siitä, missä terveyskeskukset ja muut palvelut sijaitsevat. Lisäksi ne päättävät hyvinvointialuestrategiasta, johon sisältyy esimerkiksi se, kuinka paljon käytetään ostopalveluita. Millaista yhteistyötä tehdään muiden hyvinvointialueiden kanssa, Haavisto sanoo.
– Nämä ovat kaikki aika isoja, vähän tylsiä kysymyksiä, mutta tärkeitä lopputuloksen kannalta. Näistä tullaan tekemään linjauksia parin ensimmäisen vuoden aikana, Haavisto jatkaa.
0:52
"Aitoja erimielisyyksiä"
MTV Uutisten kyselyn perusteella ihmiset ovat aluevaaleissa kiinnostuneimpia niistä asioista, joihin aluevaltuustot toden teolla tarttuvat.
– Nämä ovat myös asioita, joissa puolueilla on aitoja erimielisyyksiä. Pitääkö joka kunnassa olla jonkinlainen terveysasema? Keskusta on tätä ajanut. Jotkut puolueet katsovat, että ei pidä edes haihatella tällaista, toteaa MTV Uutisten politiikan toimittaja Alec Neihum Uutisaamussa.
– Tai sitten yksityisen terveydenhuollon rooli. Kokoomus haluaa monituottajamallia, vasemmalla korostetaan julkisen sektorin roolia, Neihum jatkaa.
Lue myös: HS: Perussuomalaisten aluevaaliehdokkaat saaneet yli kaksi kertaa niin paljon rikossyytteitä kuin muiden isojen puolueiden ehdokkaat
Yksi mielenkiintoinen kysymys on se, miten aluevaltuustoihin valittavat henkilöt ryhmittäytyvät. Nähdäänkö rajavetoja puolueiden vai kuntien välillä.
– Puolueiden merkitys jää varjoon, sillä hyvinvointialueiden alla on hirvittävän erilaisia kuntia. Ehdokkaan kotikunta voi olla hirveän paljon merkitsevämpi kuin se puolue, Neihum arvioi.
– Kun aluevaltuustot muodostuvat, niin tulee olemaan mielenkiintoista seurata, syntyvätkö suurimmat jakolinjat puolueiden välille vai esimerkiksi keskuskaupungin ja pienempien kuntien välille, Neihum pohtii.
"Se ei ole terve tilanne"
Vaikka vaalitulosta ei vielä tiedetä, niin käytännössä on selvää, että pian Suomessa tulee olemaan entistä enemmän poliitikoita, jotka istuvat yhtä aikaa useassa päättävässä elimessä.
Kaiken kaikkiaan aluevaaleissa ehdolla on 111 kansanedustajaa, kuusi ministeriä ja kuusi eduskuntapuolueen puheenjohtajaa.
– Periaatteessa se on aika iso ongelma. Aluevaltuutetun tehtävä on ajaa alueen etua. Kun valtio myöntää rahat, niin aluevaltuutettu on samalla lobbari valtioon päin ja samalla lobattava (jos on kansanedustaja tai ministeri), Haavisto muistuttaa.
– Se ei ole hirveän terve tilanne ja pitäisi saada jollain tapaa ratkaistua ajan myötä, Haavisto jatkaa.
Myös suomalaiset olisivat halukkaita rajoittamaan poliitikkojen päällekkäisiä tehtäviä, selviää Elinkeinoelämän valtuuskunta EVAn arvo- ja asennetutkimuksesta.
Mihin äänestysprosentti asettuu?
MTV Uutisten kyselyssä 47 prosenttia kertoo äänestävänsä aluevaaleissa varmasti ja 25 prosenttia todennäköisesti.
– Historialliset vaalit, mutta eivät ne historiallisen paljon kiinnosta. Sehän olisi vielä ihan hyvä tulos, jos yli 50 prosenttia äänestäisi, sanoo politiikan toimittaja Neihum MTV:n Uutisaamussa.
Äänestysprosentti jäänee johonkin europarlamenttivaalien tasolle, arvioi puolestaan tutkimuspäällikkö Haavisto.
Edellisen kerran europarlamenttivaalit järjestettiin vuonna 2019. Tuolloin suomalaisista äänioikeutetuista uurnilla kävi 42,7 prosenttia.
– Ei ole kuitenkaan vertailukohtaa aiemmista aluevaaleista. Täytyy katsoa todennäköisyyksiä ja sitä, kuinka paljon vaalit kiinnostavat, Haavisto toteaa.
1:07