Helsinki ei äänestä aluevaaleissa – Pöllöraati: Kova isku vihreille ja sataa keskustan laariin, gallupeissa yllätys

Ylen tuoreen aluevaalikannatusmittauksen mukaan sunnuntain äänestyspäivään lähdetään kokoomusjohtoisesti.

Kyselyn mukaan kokoomus saisi vaaleissa 22,4 prosentin äänistä. Seuraavana ovat SDP (18 %) ja keskusta (17,7 %). SDP:n kannatus laski lähes prosenttiyksikön, kun keskustan tuki kasvoi aiemmasta mittauksesta 2,4 prosenttiyksikköä

Neljäntenä olevan perussuomalaisten kannatus putosi 14,3 prosenttiin. Laskua oli yli kolme prosenttiyksikköä.

MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikön Eeva Lehtimäen mukaan keskustan noususta voi kiittää etenkin puheenjohtaja Annika Saarikon ahkeraa kampanjointia.

– Hän on kampanjoinut sen, minkä on korona-aikana pystynyt, Lehtimäki totesi MTV:n Uutisaamussa.

– Maakunta- ja aluevaalit ovat keskustalle elämän ja kuoleman paikka. Sen on pakkokin saada hyvä tulos. Tulos tulee olemaan parempi kuin kuntavaaleissa, koska Helsinki ei äänestä. Yllättävän kovakin nousu on tapahtunut, ja vähän hengitellään jo pääministeripuolueen niskaan. Tämä on jopa pieni yllätys, Lehtimäki arvioi.

MustReadin päätoimittaja Anne Moilanen uskoo, että keskustalle tulee nyt mahdollisuus esitellä vaalitulosta suurvoittona.

– Näyttää siltä, että he ohittavat perussuomalaiset.

Lue myös: MTV Uutisten aluevaalikiertue Vantaalla: Pelastusalan huolena rahoitus ja resurssit – "Ammatin pitää myös olla vetovoimainen"

Kuka äänestää?

Perussuomalaisten suuri haaste on Lehtimäen mukaan tälläkin kertaa se, lähteekö sen kannattajakunta äänestämään. 

– Perussuomalaiset ovat kampanjoineet eduskuntavaalimaisilla teemoilla eikä ole profiloitunut äänestäjillekään varmaan selkeänä kunta-aluepuolueena. Riikka Purralla on ollut haastetta, Lehtimäki toteaa.

Moilasen mukaan kaikki puolueet ovat kampanjoineet muilla kuin aluevaaliteemoilla.

– Kaikki ovat käyttäneet pelipaikan, kuka enemmän kuka vähemmän. Vaikea (toisaalta) kampanjoidakaan teemalla "nyt räjäytämme soten", koska jokainen on vuorollaan ollut sitä pyörittämässä. Se veisi kaikilta puolueilta uskottavuutta, jos he muuttaisivat suuresti jotain, Moilanen toteaa.

Politiikan toimittaja Jari Korkki arvioi kokoomuksen puheenjohtajan Petteri Orpon esiintymistä valtiomiesmäiseksi.

– Sellaisena hänen onkin viisasta esiintyä. Perinteisesti gallupjohdossa kannattaa keskittyä virheiden välttelyyn, Korkki uskoo.

Mistä ei ole puhuttu tarpeeksi?

Mistä aiheista aluevaalikeskusteluissa ei ole raatilaisten mukaan keskusteltu riittävästi? 

Jari Korkin mielestä pelastusalan asiat ovat jääneet vaalikeskusteluissa katveeseen.

– Jos sotea puretaan palasiin, kovin vähän on puhuttu siitä "so-sta", eli sosiaalipuolen asioista. Koko keskustelu on pyörinyt enemmän terveyskeskusten ympärillä.

Moilasen mielestä liian vähälle huomiolle ovat jääneet palveluiden karsiminen ja mahdollinen huonontuminen. 

– Miten ne palvelut nyt kuin taikaiskusta vaalien ansiosta parantuisivat, ja miten päättäjät voisivat asioista muuttaa? Väistämättä tulee suuria muutoksia palveluihin, ja se tarkoittaa osalle väestöä myös huononnuksia, Moilanen toteaa.

– Sitä ei ole oikein mikään puolue eikä kukaan poliitikko uskaltanut sanoa.

Lehtimäkikin olisi kaivannut keskusteluun rahanäkökulmaa.

– Valtion määrittelemä potti alueille on kuitenkin aika tiukka, ja jo nyt nähdään, että on hoitajamitoitus ja hoitajapula ja alueiden ja kuntien talous on hyvin erilainen eri puolilla Suomea. Sumutuksen henkeä on ollut puolueilla, eli lupauksia on kyllä ollut todella paljon, mutta raha ei tunnu kiinnostavan oikein keitään.

– On tällainen shangri la -meininki: palvelut paranevat, onnen ja harmonian hyvinvointialueet ovat meillä edessä. Voi olla aika kylmää kyytiä äänestäjille, että kaikki ei menekään niin kuin ajateltu.

Lue myös: Eeva Lehtimäen kommentti: Aluevaaleihin takki auki – puolueiden mielestä edessä on palveluiden Shangri-La

Kuka saa puhua peruspalveluista?

Moilanen otti esille myös kysymyksen siitä, keitä puoluejohtajat ovat puhumaan peruspalveluista, kun he itse eivät niitä käytä eivätkä siten omakohtaisesti tunne. 

– Kukaan puoluejohtajista ei ole peruspalveluiden käyttäjä. He ovat työterveyshuollon piirissä ja erikoissairaanhoidossa, ja tätä asetelmaa pidetään meillä Suomessa ihan normaalina. Ei heillä ole mitään omakohtaista kosketusta niihin palveluihin, joiden parantamisesta nyt puhutaan, Moilanen sanoi. 

Korkki nosti myönteisenä esimerkkinä Harry Harkimo (liik.). Tämä otti Korkin mukaan Ylen puheenjohtajatentissä ”pinnat kotiin” puhumalla 93-vuotiaasta äidistään ja omaishoidosta.

Lue myös: Aluevaalien äänestysprosentin pelätään jäävän matalaksi – tulos kuitenkin saadaan, vaikka yksikään ihminen ei äänestäisi

Tulosiltana katseet kiinnittyvät äänestysprosenttiin

Pöllöraatilaisia jännittävät näissä vaaleissa kannatusprosenttejakin enemmän se, mikä on äänestysprosentti.

Korkin mielestä ennakkoäänestys sujui odotettua paremmin.

– Luulen, että moni on äänestänyt ennakkoon ihan varmuuden vuoksi, ettei vain tule se korona ja estä äänestämästä vaalipäivänä. Ennakkoäänestyksessä on voinut valita myös kellonajan. Vaalipäivänä se ei ole niin helppoa. Jos siellä on ruuhkaa, ei ole ehkä niin kiva mennä, Korkki uskoo. 

Moilanen pohtii sitä, ovatko nämä vaalit pääministerivaalit.

– Ainakin voittaja voi olla sitä mieltä, että ovat.

Lehtimäkeä kiinnostaa se, mikä on keskustan ja perussuomalisten järjestys.

– Tuleeko keskusta oikeasti niin lähelle demareita kuin Ylen gallup näyttäisi? Vihreitäkin kannattaa seurata. Uusi virkaa tekevä puheenjohtaja Iiris Suomela on ihan kunniakkaasti selvinnyt tehtävästään.

Gallupit eivät ole povanneet vihreille hyvää, ja kannatus aluevaaleissa Ylen mielipidemittauksessa oli vain reilut seitsemän prosenttia.

– Helsinki ei äänestä, eli mikä tulee olemaan vihreiden tuloksen kannalta merkittävä asia, sanoo Lehtimäki.

Korkin mielestä vihreiden niin sanotun hillotolpan paikka olisi – kun Helsinki pudotetaan pois – 9.1

– Se olisi kipuraja, toteaa myös Moilanen.

Lue myös: Asiantuntijat oikoivat suorassa lähetyksessä aluevaalien väärinkäsityksiä ja kertoivat pelkonsa: ”Voidaan kysyä, onko tämä enää ok?”

Kohti seuraavia vaaleja!

Näiden vaalien voi heijastua pöllöraatilaisten mielestä myös seuraaviin vaaleihin, jotka ovat eduskuntavaalit ensi vuoden keväällä.

– Vaalit ovat aina sellainen henkinen mielentila, joihin voittaja voi lähteä rinta rottingilla. Sitten ne, joilla tulee huono tulos, joutuvat kokoamaan joukkonsa ja pohtimaan sitä, mitä tehdään seuraavan kerran paremmin, Lehtimäki toteaa.

– Jokainen vaali on askel seuraavaan vaaliin, ja kaikki tähtää vuoteen 2023.

Korkki toivoo, että seuraavalla kerralla vaaleja yhdistellään, että tahti ei ole näin tiuha.