Äänestysaktiivisuus laahaa ja ehdokkaat ovat kiven alla – maakuntavaaleissa vaikeita haasteita

Pöllöraati keskusteli siitä, miten maakuntavaalit haastavat poliitikkoja ja miten äänestysprosentti saataisiin nousuun.

Maakuntavaalit ovat aluevaalit, jotka pidetään sen jälkeen, kun sosiaali- ja terveyspalveluiden uudistus on hyväksytty eduskunnassa.

Kuntavaalien äänestysprosentti oli hyvin alhainen, joten herää kysymys, miten ihmiset saadaan äänestämään seuraavaksi maakuntavaaleissa.

Iltalehden politiikan ja talouden esimies Juha Ristamäki uskoo, että vaikka sote-uudistuksen myötä uudet hyvinvointialueet ottavat vastuuta palveluiden järjestämisestä kunnilta, tulontasausjärjestelmä tulee pysymään samanlaisena.

– Kasvukeskuksista joudutaan pumppaamaan rahaa maaseudulle. Millä tavalla asiapohjalta markkinoit maakuntavaalit siten, että ”kaikki muuttuu”, kun itse asiassa yksittäisen ihmisen kannalta ei muutu niin hirveästi kuitenkaan, Ristimäki sanoo.

Ehdokkaiden löytäminen voi olla haastavaa

MTV Uutisten yhteiskuntatoimituksen päällikkö Eeva Lehtimäkiuskoo, että puolueilla tulee olemaan kova homma löytää ehdokkaita maakuntavaaleihin.

Saman huolen esitti Yle Puheen Politiikkaradion politiikan toimittaja Linda Pelkonen.

Hän kertoo esimerkkinä, että kansanedustajien on erittäin hankala samalla osallistua kunnolla valtuustotyöhön.

Nyt maakuntavaaleissa poliitikoille voi pahimmillaan kasaantua taas yksi tehtävä eduskunta- ja valtuustopestien lisäksi.

Muutama poliitikko onkin väläytellyt, että kansanedustajia ja ministereitä ei pitäisi päästää ehdolle, jotta samat henkilöt eivät olisi ehdolla kolmella hallinnon tasolla.

– Voidaanko kieltää kansanedustajaa toteuttamasta poliittisia ambitioitaan maakunta- tai kuntatasolla, kysyy Ristimäki.

– Voi tulla aika shokkina uusille valtuutetuille, että sote-palvelut todella lähtevät kesken valtuustokauden ja iso osa rahaa ja valtaa siirtyykin hyvinvointialueille, sanoo Lehtimäki.

Äänestysaktiivisuus ikuisena murheenkryyninä

Pelkonen epäilee kuntavaalien alhaisen äänestysprosentin johtuvan yksinkertaisesti siitä, ettei ihmisiä kiinnosta äänestää.

Hän kytkee myös maakuntalehtien ahdingon osaksi ongelmaa.

Maakuntalehtien resurssit eivät hänen mukaansa riitä uutisoimaan tarpeeksi paikallisista asioista.

Selityksiä alhaiselle äänestysprosentille löydettiin myös vaalien lykkäämisestä kesälle, äänestämisen vaivalloisuudesta, kampanjoinnin siirtymisestä aiempaa vahvemmin sosiaalisen median alustoille koronapandemian takia.

Pelkonen ei kuitenkaan ole vakuuttunut siitä, kuinka tehokasta some-kampanjointi lopulta on.

– Puolueilla on harhainen kuvitelma siitä, kuinka paljon heidän Facebook-livensä keräävät yleisöä. Niissä on muutamia satoja, puolueuskollisia politiikkanörttejä. Valtamedia tavoittaa miljoonia katsojia, joten se edelleen jyrää tällä osastolla, Pelkonen sanoo.

Ristimäen mukaan politiikka on ollut kiinnostavaa viime aikoina, koska valtakunnallisia kohuja on riittänyt.

Hän silti epäilee, ettei kansa silti näe perinteistä politiikkaa väylänä vaikuttaa asioihin.

Lehtimäki uskoo, etteivät kaikki myöskään hahmota, kuinka konkreettisesti kuntavaalit vaikuttavat ihmisten omaan arkeen.

– Siellä on ne koulut, tiet, kaavoitukset, kaikki hyvin konkreettisesti ihmisten arkea koskettavat asiat. Se ei innosta. Sitten on presidenttivaalien toisella kierroksella kaksi ehdokasta ja kaikki on ihan liekeissä, Lehtimäki sanoo.

– Jotenkin ei hahmoteta kuntavaalien yhteyttä omaan arkeen. En tiedä onko Etelä-Suomessa niin paljon ihmisiä, jotka ovat muuttaneet muualta ja ei koeta niin paljon yhteyttä siihen Vantaaseen, Espooseen tai Helsinkiin.

Lue myös:

    Uusimmat