Tänään 27. tammikuuta vietetään kansainvälistä vainojen uhrien muistopäivää. Kyseisenä päivämäärä on muutenkin historiallisen tapahtumarikas, etenkin sotahistoriassa.
Suomessa päivämäärälle tuli sotaisa merkitys jo 420 vuotta sitten vuonna 1597, kun talonpoikien kapinaa nuijasodassa johtaneen Nuijamiesten päällikkö Jaakko Ilkka teloitettiin.
Punaiset aloittivat kapinan ja samalla sisällisodan vastikään itsenäistyneessä Suomessa 27. tammikuuta 1918, eli päivälleen 99 vuotta sitten.
Toiseen maailmansotaan tammikuuta 27. päivänä liittyy useampikin merkkitapaus. Vuonna 1939 sodassa sittemmin Yhdysvaltain armeijan yleisesti käyttämä Lockheed P-38 teki ensilentonsa. Vuonna 1944 yli kaksi vuotta jatkunut Leningradin (nyk. Pietari) piiritys päättyi, kun puna-armeija löi saksalaisen Laatokan rannalta ja avasi kaupunkiin maayhteyden. Seuraavana vuonna puna-armeija vapautti Puolassa Auschwitzin ja Birkenaun keskitysleirit.
Suomen historiassa 27. tammikuuta 1951 oli surupäivä, kun entinen presidentti, marsalkka Carl Gustaf Mannerheim kuoli 83-vuotiaana. Toinen presidentti, Mauno Koivisto, puolestaan aloitti virassaan 27. tammikuuta 1982 Urho Kekkosen 26 vuoden valtakauden jälkeen.
Päivälleen 50 vuotta sitten vuonna 1967 yli 60 valtiota allekirjoitti ydinaseet avaruudessa kieltäneen sopimuksen. Samana päivänä Apollo-avaruusohjelman ensimmäiseksi lennoksi Maata kiertävälle radalle suunniteltu Apollo 1 -alus ja sen miehistö tuhoutui harjoituksissa.
27. tammikuuta vuonna 1973 Vietnamin sota päättyi rajuja tappioita kärsineiden yhdysvaltalaisten osalta, kun Pariisissa sovittiin aselevosta.
Sotahistorian lisäksi päivämäärään 27, tammikuuta on mahtunut myös tieteellisesti ja taiteellisesti merkittävää: Vuonna 1756 syntyi musiikin ihmelapsi Wolfgang Amadeus Mozart ja vuonna 1880 Thomas Alva Edison haki patenttia hehkulampulleen.