Venäjän armeija on rakentanut uuden sotilashelikoptereille tarkoitetun kentän Suomenlahdella sijaitsevaan Suursaareen, kertoo maan uutistoimisto Tass. Saari kuului vielä 1930-luvulla Suomelle ja siitä on julkaistu paljon vanhoja kuvia.
Vain 40 kilometrin päässä Kotkasta sijaitsevalle Suursaarelle rakennetulla helikopterikentällä on esimerkiksi viisi laskeutumisalustaa, komentotorni, sääasema ja tankkausasema.
Uusi asema sopii kaikenlaisille kuljetus- ja taisteluhelikoptereille, joita Venäjän armeijan läntinen sotilaspiiri käyttää. Aseman on tarkoitus tulla pysyvään käyttöön.
Armeijalla vaikuttava helikopterivalikoima
Armeijan sotilashelikopterikenttä rakennettiin osana ilmavoimien harjoitusta, kertoo Tass.
Venäjän ilmavoimilla on käytössään useita erilaisia helikoptereita, joista yleisimpiä ovat Mil Mi-8- ja Mil Mi-24 -helikopterit.
Yksi Venäjän armeijan käyttämistä helikoptereista on Mil Mi-8.
Taisteluhelikoptereista yksi tunnetuimmista lienee Alligaattoriksi kutsuttu Kamov Ka-52 -helikopteri, joita Venäjän armeijalla on yli 81 kappaletta.
Kamov Ka-52 -helikopteri tunnetaan myös toiselta nimeltään Alligaattorina.
Omistajuudesta kiistelty useasti
Noin sadan kilometrin päässä Helsingistä sijaitseva Suursaari kuului vielä 1930-luvun lopulla Suomelle. Sen kahdessa kylässä asui noin 800 asukasta ja se kukoisti turismilla.
Talvisodan aikana Neuvostoliitto kuitenkin hyökkäsi saarelle ja Moskovan rauhan aikana vuonna 1940 Suursaari luovutettiin Suomen silloiselle itänaapurille.
Suursaaren omistajuudesta kiisteltiin vielä myöhemmin, kun suomalaiset valtasivat saaren takaisin joulukuussa 1941. Seuraavana vuonna oli neuvostoliittolaisten vuoro hyökätä takaisin, minkä jälkeen suomalaiset kokeilivat onneaan vielä kerran maaliskuussa 1942.
Lopulta omistajuuskiista ratkaistiin Pariisin rauhansopimuksessa vuonna 1947, kun aluemenetys vahvistettiin virallisesti.
Suursaari sijaitsee vain noin 100 kilometrin päässä Helsingistä. Kotkan satamasta Suursaari on hyvällä säällä jopa paljain silmin havaittavissa.
Saarelle ei ulkomaalaisilla asiaa
Toisen maailmansodan jälkeen Suursaari on kuulunut Venäjän rajavyöhykkeeseen, joten siellä käyminen ilman erillislupaa on ulkomaalaisilta kiellettyä.
Saarella epäillään asuvan noin kymmenkunta henkilöä, joihin kuuluu esimerkiksi majakanvartijoita, meteorologeja ja rajavalvontahenkilöstöä.
Aikoinaan vilkas kalastajasaari on nykyään pitkälti ränsistynyt, mutta Suursaaresta haaveillaan edelleen välipysäkkiä Suomen ja Viron välisille risteilyaluksille. Etenkin matkailuyrittäjille Suursaaren avautuminen olisi toiveiden täyttymys, sillä saaresta toivottaisiin piristysruisketta kaakkoisen Suomen matkailuelinkeinolle.
Myös Putin vieraili heinäkuussa Suursaaren edustalla tutkimassa Suomenlahteen uponnutta hylkyä.
Lue myös: Putin laskeutui piensukellusveneellä Suomenlahteen – tutki hylkyä Suursaaren edustalla
Suursaaren Suurkylä. Kuva: Kymenlaakson museo
Suurkylä talvella kuvattuna. Kuva: Kymenlaakson museo
Kuva: Kymenlaakson museo.
Näytelmäseurue huvimatkalla Suursaaren Kotkanhellillä toukokuussa 1906. Kuva: Kymenlaakson museo.
Silakkasaalista siirretään veneestä rannalle Suursaarella. Kuva: Kymenlaakson museo.
Näkymä Suursaaren Haukkavuorelta Liivalahdenjärvelle. Taustalla kohoaa Lounatkorkia. Kuva: Kymenlaakson museo.
Suuresaaren Kiiskinkylä. Kuva: Kymenlaakson museo.
Kappellahden uimarantaa. Kuva: Kymenlaakson museo.
Suursaaren pappila. Kuva: Kymenlaakson museo.
Lisää kuvia Suursaaresta voit käydä katsomassa Kymenlaakson museon ilmaisesta kuvagalleriasta.