Tanska aikoo siirtää 300 vankia vankiloistaan Kosovoon. Tanskan ja Kosovon sopimuksen mukaan Kosovoon siirretään vankeja niin kutsutuista kolmansista maista, eli henkilöitä, jotka eivät ole EU-maan kansalaisia.
Itäisessä Kosovossa sijaitsevassa Gjilanin kaupungissa parhaillaan kunnostetaan vankilaa, minne on tarkoitus siirtää 300 vankia Tanskasta kahden vuoden päästä.
Balkanin niemimaalla sijaitsevan Kosovon parlamentti hyväksyi Tanskan kanssa tehdyn, kymmenen vuotta kattavan, vankiensiirtosopimuksen viime torstaina äänin 86–7.
Tanskan mukaan sen vankilat ovat ruuhkaisia. Maa maksaa Kosovolle kymmenessä vuodessa yhteensä 210 miljoonaa euroa. Se on paljon rahaa, Kosovon bkt per asukas on murto-osa tanskalaisten keskimääräisestä bkt-luvusta.
Vangit ovat niin sanottuja kolmansien maiden kansalaisia, eli heillä ei ole EU:n jäsenmaan passia. Vangit on tarkoitus karkottaa kotimaihinsa, kun tuomio on istuttu. Tiedossa ei ole, koskeeko sopimus vain miesvankeja.
Kosovo ei vastaanota terrorismista tuomittuja, elinkautisvankeja tai psyykkisesti epävakaita vankeja, sanoo Kosovon rikosseuraamuslaitoksen johtaja Ismail Dibrani uutistoimisto Reutersin haastattelussa.
YK, kansalaisjärjestöt ja muun muassa Yhdysvallat ovat arvostelleet ja olleet huolissaan Kosovon vankiloita korruptiosta, vankiväkivallasta, ja terveydenhuollosta.
Vankilasta tulee tanskalainen
Vankila siirtyy kunnostuksen jälkeen puoliksi tanskalaisjohtoon ja täysin tanskalaisolosuhteisiin. Dibranin mukaan Kosovo haluaa oppia Tanskan vankilakäytännöistä.
Kosovosta itsestään mitä luultavimmin ei ole tulossa EU:n jäsenmaata lähivuosina.
Kosovo on mukana EU:n vakautus- ja assosiaatioprosessissa, joka valmistelee taloudellisesti ja poliittisesti muun muassa Kosovoa mahdolliseen unionin jäsenyyteen.
Prosessia tuskin nopeuttaa se, että viisi EU:n jäsenmaata, Kypros, Kreikka, Romania, Slovakia ja Espanja, ei ole tunnustanut Kosovon itsenäisyyttä.