Viime viikolla kerrottiin, että jokaiselle poliisipartiolle halutaan etälamautin käyttöön. Jo sen käytöllä uhkaaminen johtaa usein haluttuun lopputulokseen, sanoi oikeustieteen tohtori Henri Rikander aamun Huomenta Suomessa.
Poliisin voimankäyttö ja määräykset lauantaisessa Turkki-mielenosoituksessa Helsingissä herätti järjestäjätahon ja mielenosoittajien suunnalta kritiikkiä ja syytöksiä poliisin provokaatiosta.
Poliisi esti Helsingin keskustassa Narinkkatorilla mielenosoittajien äänentoistoon käytetyn auton lähtemisen mielenosoituskulkueen mukaan.
Tilanne johti siihen, että poliisi rikkoi auton ikkunan ja otti avaimet pois estääkseen auton kulun sekä käytti etälamautinta ainakin yhtä mielenosoittajaa kohtaan.
– Poliisia vastustettiin voimakkaasti siinä tilanteessa. Etälamautinta käytettiin vastarinnan murtamiseen, sanoi ylikomisario Jere Roimu.
Lue myös: Poliisi perustelee toimintaansa Helsingin Turkki-mielenosoituksessa sillä, että viikko sitten rikottiin lähetystön ikkunat – mielenosoituksen järjestäjän mukaan poliisi on sekoittanut kaksi eri järjestäjää keskenään
Järjestäjällä, joka seurasi tilannetta kertomansa mukaan vierestä, oli tapahtumista erilainen näkemys.
Hänen mukaansa etälamauttimen käyttöön johtanut tilanne sai alkunsa siitä, kun yksi mielenosoittajista oli makaamassa poliisiauton edessä maassa.
– 4–5 poliisia alkoi retuuttamaan. Se oli täysin tarpeetonta voimankäyttöä.
"Pääasiassa erittäin hyviä käyttökokemuksia"
Oikeustieteen tohtori Henri Rikander vieraili maanantaina MTV:n Huomenta Suomessa keskustelemassa etälamauttimen käytöstä.
Taannoin uutisoitiin, että jokaiselle poliisipartiolle halutaan etälamautin käyttöön.
Itse poliisina työskennellessään kyseistä välinettä käyttänyt Henri Rikander pitää etälamautinta erinomaisena voimankäyttövälineenä poliisille.
– Se toimii sähköllä. Sähköneulat johdattavat sähkövirran ihmisvartaloon ja aiheuttavat kipua sekä neulojen kautta vaikuttavat kohdehenkilön lihasten toimintaan hetkellisesti. Se on tyypillisin tapa, Rikander sanoo.
– Kosketusmallilla taas aiheutetaan kipua vastarinnan murtamiseksi. Kolmas käyttötapa on etälamauttimella uhkaaminen. On merkillepantavaa, että joka viidennellä käyttökerralla etälamauttimella uhkaamisella saavutetaan haluttu lopputulos.
Lue lisää: "Luottamuksen ja turvallisuuden tunteen täytyy olla vahva" – sisäministeri Ohisalo pyytää poliisilta selvitystä viime päivien mielenosoituksista
Suomessa etälamautin on ollut poliisin käytössä vuodesta 2005 lähtien.
– Kokemukset käytöstä ovat olleet pääasiassa erittäin hyviä. Aina tietenkin voimankäyttövälineitä käyttäessä on mahdollista, että tapahtuu jonkinlaisia haavereita, Rikander toteaa.
– Etälamauttimella tapahtuvat ensisijaiset haaverit ovat niitä, joissa neulasta tulee pieni vamma ihoon, tai jos neula harhautuu vaikkapa poskeen tai korvaan, niin jälki on ikävän näköinen. Ensisijaiset vammat ovat kuitenkin hyvin lieviä.
Väkivalta poliisia kohtaan on Rikanderin mukaan viimeisen 20 vuoden aikana kaksinkertaistunut Suomessa ja jopa kolminkertaistunut Ruotsissa.
– Eriarvoisuus ja näköalattomuus voivat olla syitä taustalla. On myös havaittu tietynlaista elämyshakuisuutta, oikeustieteen tohtori sanoo.
– Esimerkiksi mielenosoittajien joukkoon saattaa mennä agitaattoreita, jotka haluavat vain rikkoa paikkoja tai konfliktiin poliisin kanssa. Näin, vaikka pääasia eli mielenosoitus olisi täysin rauhanomainen.