Helsingin poliisi hajotti liikennettä häirinneen väkivallattoman mielenosoituksen käyttämällä kaasusumutetta eilen Helsingin Kaisaniemessä.
Poliisin mukaan osa mielenosoittajista tukki tien kaupungin ydinkeskustassa Kaisaniemenkadulla eivätkä mielenosoittajat olleet totelleet poliisin lukuisia käskyjä poistua tukkimasta tietä ja estämästä liikenteen kulkua. Tämän vuoksi poliisi kertoo joutuneensa hajottaman väkijoukon voimakeinoin käyttämällä kaasusumutetta.
Mielenosoituksen takana ollut Elokapina-liike vaatii Suomen hallitukselta voimakkaampia ilmastotekoja, tänään julkaistussa järjestön tiedotteessa kerrotaan. Liikkeen mukaan poliisi otti eilen kiinni 51 Elokapinan protestoijaa. Poliisi kertoi myöhemmin, että kaikki kiinniotetut oli päästetty vapaaksi vielä saman illan aikana.
Lue myös: Sisäministeri Ohisalo sai selvityksen poliisin voimankäytöstä Helsingin Kaisaniemessä: "Oltava viimeinen keino"
Entinen poliisi, nykyinen oikeustieteen tohtori Henri Rikander arvioi MTV Uutiset Liven lähetyksessä poliisin eilistä voimankäyttöä.
– Julkisuudesta saatujen tietojen mukaan on ollut laillinen mielenosoitus, joka on päätynyt toiseen paikkaan ja ollut häiriöksi liikenteelle. Kuitenkin Yhdistyneiden Kansakuntien piirissä jo 90-luvulla luodussa periaatteessa on erotettu laittomat väkivallattomista kokouksista. Myös Euroopan ihmisoikeustuomioistuimen ratkaisu käytännössä, että tällaiset rauhanomaiset mielenosoitukset, jopa sinänsä laittomatkin, edellyttävät viranomaisilta tiettyä pidättyväisyyttä voimakeinojen käyttöön, siitä huolimatta, että ne saattavat aiheuttaa haittaa liikenteelle, Rikander sanoo.
– Näistä on olemassa useita ratkaisuja EU-tuomioistuimessa, joissa on katsottu, että jopa 30 tuntia kestänyt mielenosoitus, josta on seurannut useita taloudellisia menetyksiä eri kuljetusyrityksille, on katsottu sallituksi mielenosoitukseksi, tutkija jatkaa.
Olisiko sumutetta pitänyt jättää käyttämättä?
– On varsin vahva itsenäinen perusoikeus osoittaa mieltä. Poliisille on perus- ja ihmisoikeudet tullut keskiöön viimeistään vuoden 1995 poliisilakiuudistuksen yhteydessä, ja tällainen perusihmisoikeusmyönteinen tulkinta olisi aina tarkoituksenmukaista tehdä.
Rikander korostaa, ettei hän ole ollut itse paikan päällä, eikä osaa arvioida, olisiko esimerkiksi liikenne voitu ohjata kiertotielle, jotta mielenosoitus olisi voitu saattaa loppuun.
Lue myös: Silmät puristuvat kiinni, polttelee, oksettaa – toimittaja testasi, miltä tuntuu saada kaasusumuttimesta, katso video!
Sumute ei lopettanut mielenosoitusta
Kaasusumutteen käytön jälkeen mielenosoittajat tuli lopulta kantaa paikalta pois, koska he eivät muuten suostuneet lähtemään.
Tutkijan mukaan poliisin voimankäyttö lähtee aina siitä ajatuksesta, että sellaisia voimakeinoja ei pidä käyttää, joilla haluttuun lopputulokseen ei voi päästä.
– Eli jälkikäteen videon perusteella (voidaan ajatella), että jos kaasua on käytetty, sehän tarkoittaa sitä, että sillä on tavoiteltu haluttua lopputulosta, jonka jälkeen on kannettu henkilöitä, Rikander toteaa.
– Toisaalta ihmisoikeustuomioistuin ja vanhastaan suomalainen poliisin voimankäyttösääntely on lähtenyt siitä ajatuksesta, että passiivista henkilöä ei pakotettaisi voimakeinoin esimerkiksi kävelemään poliisiautoon. Näissä kadunvaltaustilanteissa tyypillisin voimakeino on ollut yksittäisten henkilöiden kantaminen poliisiautoon ja kiinniottotiloihin.
RIkander arvioi poliisin käyttäneen OC-kaasusumutetta, joka aiheuttaa kohdehenkilölle ärsytystä ja kipua kasvoille. Tyypillisesti kaasusumutetta käytetään, jos halutaan estää uhkaavan henkilön lähestyminen tai estämään välillisesti liikehtivien joukkojen siirtyminen tietylle alueelle.