Parkinsonin tautia sairastanut näyttelijä Tapani Perttu kuoli maanantaina 16. heinäkuuta 2018 kotonaan. Pertun pitkäaikainen työtoveri Seppo Mäki muistelee MTV:n haastattelussa ystäväänsä.
Tampereen Teatterin ja Suomen Kansallisteatterin pitkäaikainen näyttelijä Tapani Perttu on kuollut.
Hämeenkyrössä kesäkuussa 1940 syntynyt Perttu näytteli Tampereen Teatterissa vuosina 1963–1987, jonka jälkeen hän siirtyi Suomen Kansallisteatteriin. Perttu jäi eläkkeelle vuonna 2005.
Puhelimitse tavoitettu näyttelijän kollega ja ystävä, Tampereen Teatterin pitkäaikaisimpiin näyttelijöihin lukeutuva Seppo Mäki, 81, vahvistaa jo pitkään Parkinsonin tautia sairastaneen Tapani Pertun kuolleen kotonaan.
LUE MYÖS: Tapani Perttu toipuu aivoleikkauksesta
Mäki puhuu lämmöllä edesmenneestä ystävästään.
– Hieno mies ja loistava näyttelijä on poissa. Vuonna 1963 näyttelimme yhdessä ensimmäisen kerran Tampereen Teatterissa, Seppo Mäki muistelee.
– Paljon teimme töitä yhdessä. Hyvät työtoverit eivät välttämättä aina ole ystäviä keskenään, mutta tässä tapauksessa voi sanoa, että me Tapanin kanssa olimme.
Mäki kertoo olleensa tekemisissä Pertun kanssa vielä keväällä.
– Kävin häntä vielä katsomassa. Tapasimme kyllä, Mäki kertoo liikuttuen.
– Kyllä hän aikanansa teki todella hienoja roolisuorituksia. Tapani oli monipuolinen. Kun hän nuoruudesta selvisi, hän näytteli paljon sankarirooleja.
Seppo Mäki vaimonsa Liisa Roineen kanssa vuonna 2004.
Tapani Perttu teki läpimurtonsa Tampereen Teatterin West Side Story -musikaalissa vuonna 1965.
– Hän sai näytellä kaikki farssit, kevyet komediat, operetteja ja musikaaleja. Sitten, kun hän oli Kansallisteatterissa, näin Tapanin Taide-nimisessä näytelmässä. Hän oli siinä niin hyvä! Mäki innostuu muistelemaan.
– Ajattelin silloin, että se keveys ja sulavuus, joka Tapanin roolityöstä huokui, oli hankittu näyttelemällä humpuukia, näyttelijäkonkari naurahtaa viitaten Pertun farssi- ja komediataustaan.
Tapani Perttu oli myös laulaja. Seppo Mäki kuvailee Tapani Pertun olleen lapsitähti.
– Samoin olin minä. Meillä oli hyvin samantapainen tausta. Niinpä yhteisiä näytelmiä oli hienoa tehdä. Teimme pitkän uran yhdessä, Mäki sanoo.
– Luulen, että täydensimme näyttelijöinä toisiamme. Meillä oli sellainen työsuhde, että toiselle sai sanoa mitä tahansa. Molemmat tiesivät, että se tarkoitti aina projektin parasta.