Jääkiekon SM-liigan välierissä runkosarjan ykkönen Tappara taistelee finaalipaikasta runkosarjan seiskaa KalPaa vastaan. Välierien aikana Tapparan matkustaminen on noussut esille, kun tamperelaisseura on veivannut 300 kilometrin välimatkaa lentokoneen avulla. KalPan toimitusjohtaja Toni Saksman heitti aiheesta jo vitsiä kirvesrintojen suuntaan.
Tappara herätti parranpärinää viime lauantaina, kun se julkaisi sosiaalisessa mediassa videopätkiä siitä, miten sen joukkueen pelaajat ja johtoryhmä liikahtivat Tampereelta Kuopioon Air Balticin reittilentokoneella. Porua tuli, sillä kaupunkien välimatka on autolla tai bussilla taivaltaessa 296 kilometriä.
Päätös herätti osaltaan kritiikkiä myös siksi, koska Tapparan seuraava peli oli vasta tiistaina.
KalPan toimitusjohtajan Toni Saksmanin mukaan kuopiolaisseurassa ei ole edes kunnolla mietitty lentokonevaihtoehtoa.
– Meille 300 kilometriä on kolmanneksi lyhyin pelimatka koko sarjassa. Ainoastaan Mikkeli ja Jyväskylä ovat lähempänä. Kolmessa sadassa ovat Kouvola, Lahti, Lappeenranta ja Tampere. Normaalisti runkosarjassa teemme noihin päiväreissun. Meidän pelaajillemme on ihan normaalia arkea matkustaa bussissa tuollainen pätkä, Saksman sanoo MTV Urheilulle.
Saksman laskeskeli, että lentokoneella aikaa säästyisi maksimissaan tunti.
– Emme ole edes kysyneet mistään, että mikä koneen hinta voisi olla. Ymmärrän toisaalta Tapparan näkökulman, koska he ovat tottuneet lyhyisiin matkoihin kauden aikana. Tämä taas on heille pitkä matka.
– Sanoinkin leikkisästi ensimmäisessä pelissä, kun tuli Tapparan toimiston kollegoita vastaan, että tämä on meille vähän niin kuin paikallispeli. Emme me tarvitse tähän mitään ihmeellisempiä liikkumistapoja, Saksman hymähtää.
KalPan joukkue siirtyi perjantain kolmannen välieräottelun jälkeen Jyväskylään, mistä se matkasi lauantaina Tampereelle.
Juttu jatkuu kuvan alla.
KalPa kohtaa välierissä Tapparan. Kuva perjantailta Kuopiosta.
Menestyksekäs kausi
KalPa on ollut tämän liigakevään yllättäjäjoukkue. Se aloitti tiensä ensimmäiseltä pudotuspelikierrokselta, jossa se kaatoi Sportin suoraan voitoin 2–0. Puolivälierissä tärähti jymypaukku, kun KalPa horjutti oikein kunnolla Liigan isoa mestarisuosikkia Ilvestä. Sarja meni KalPalle voitoin 4–1.
Kuopioon on ehtinyt syntyä suoranaista hurmosta KalPan positiivisten otteiden myötä. Tämä on näkynyt myös talouspuolella.
– Käytännössä siinä vaiheessa oli selvää, kun pudotuspelipaikka varmistui ja pääsimme ensimmäiseltä kierrokselta jatkoon, että emme tule tekemään tappiota. Nyt kun olemme pelanneet pari puolivälierää ja pari välierää, niin tulemme tekemään kohtuullisen hyvin plussaa tällä tilikaudella. Toki, tuossa on monta liikkuvaa osaa, niin ei ihan uskalla sanoa skaalaa, että minne se tulos asettuu. On kuitenkin selvää, että tämä on menestyksekäs kausi myös talouden saralla, KalPan toimitusjohtaja Saksman vahvistaa.
SM-liigassa ensimmäisen pudotuspelikierroksen ja puolivälierien lipputulot menevät vielä suoraan seurojen kassaan. Välierissä ja finaaleissa 80 prosenttia lipputuloista menee Liigalle ja loput jäävät aina kunkin ottelun järjestävälle seuralle. Liigalle menevällä osuudella katetaan muun muassa kauden aikana syntyneitä tuomarikuluja.
– Tämä on siltikin meille tuottoisaa. VIP-tiloista tulee tuloja, oheismyynnistä ja niin edelleen. Yksi juttu, mitä pidän todella arvokkaana, on se, että miten saamme aluetta mukaan ja miten saamme sinne luotua hurmosta. Ihmiset pääsevät osallistumaan ja elämään tätä kevättä. Tunteita on tullut nytkin laidasta laitaan, mutta uskon, että tämä hyödyttää meitä tulevillakin kausilla, kun pystymme vahvistamaan yhteisöllistä sidettä. Se on paljon arvokkaampi juttu kuin ne eurot, mitä yksittäisistä peleistä jää käteen, Saksman miettii.
Juttu jatkuu kuvan alla.
KalPa-fanit ovat eläneet joukkueen matkssa pudotuspelikevättä.
Velattomuutta kohden
Kuopiossa paikallista jäähallia eli nykynimeltään Olvi Areenaa on remontoitu vuosien varrella varsin merkittävällä tavalla. Tuoreimmassa remontissa hallin toista päätyä kunnostettiin niin, että nyt koko areenan ympäri voi kävellä.
– Olemme tyytyväisiä siihen, että mitä saimme tuossa remontissa aikaiseksi. Toki, kun tehtiin vanhan päälle, niin halliin jäi portaita, palvelutilat ovat eri tasossa ja niin edelleen. Mutta saimme ravintolaa, keittiöitä, oheismyyntipisteitä ja niin edelleen. Kyllä mä myös näen niin, että jos täällä olisi 8000 katsojan halli ja runkosarjassa mentäisiin siellä 4000 katsojan yleisökeskiarvon tuntumassa, niin ottelutapahtuma jäisi aika pliisuksi ja peleihin olisi vaikea saada samanlaista tunnelmaa, mikä täällä nyt on. Tämä nykyinen halli on kooltaan ihan sopiva (katsojakapasiteetti 5300), KalPa-pomo Saksman näkee.
Talouden saralla asiat sujuvat tällä hetkellä hyvin Kuopion suunnalla.
– Ennen koronaa pääsimme todella hyvään tilanteeseen ja investoimme remontissa itsekin 600 000 euroa keittiöön, ravintolakalusteisiin sun muihin. Korona-aikana jouduimme ottamaan uudelleen lainaa, mutta olimme hyvässä tilanteessa, kun meillä oli mahdollisuus saada rahoitusta. Nyt tämän tilikauden lopussa tai riippuen siitä, että miten rahat ehtivät liikkua ennen ja jälkeen tilipäätöksen, uskallan sanoa, että olemme kesällä velaton seura. Seisomme vakaasti omilla jaloillamme, Saksman vakuuttelee.
KalPa laajensi liiketoimintaansa viime syksynä, kun se avasi Kuopion Kallanrantaan uuden ravintolan. Saksmanin mukaan seuran tilanne on niin hyvä, että se pystyy kehittämään toimintaansa ja se pystyy tekemään investointeja.
– Voimme itse päättää, että mitä uutta teemme. Olen todella tyytyväinen tähän tilanteeseen, missä nyt olemme. Menemme maltilla eteenpäin, vaikka se ehkä saattaa kuulostaa tylsältä. Onneksi olemme osoittaneet, että maltillisella tekemisellä pystyy menestymään.
Mitä uutta aiotte tehdä?
– Olemme tutkineet ulkopuolisia liiketoimintamahdollisuuksia. Olemme selvitelleet muutamia yrityskauppajuttuja, jotka eivät ole kuitenkaan edenneet niin, että joku niistä olisi nyt aktiivisena. Olemme sanoneet eri tahoille, että olemme kiinnostuneita ja voimme selvittää asioita, mutta toki meidän pitää olla tuossakin hyvin maltillisia. Emme voi vaarantaa tätä meidän ydintuotettamme. Riskien pitää olla sellaisia, että ne ovat meidän kantokykymme varassa, Saksman kuvailee, jatkaen perään:
– Hallin puolelle ei ole tulossa mitään isompaa. Siellä ehkä seuraava iso juttu on LED-kaukalo, joka on oikeasti kallis ja iso investointi. Sitä ei tehdä ainakaan nyt ihan lähiaikoina. Tutkimme mahdollisuuksia. Kun talous on kunnossa, niin se antaa mahdollisuuksia. Jos koemme jonkun kuvion järkeväksi, niin pystymme sen tekemään.