Venäjän täsmäasevarastot alkavat huveta, mutta Iranin avulla se voisi jatkaa ohjusiskujaan jopa kuukausia.
Venäjän aseiden riittävyys riippuu paljon siitä, millaisista aseista puhutaan, sanoo Maanpuolustuskorkeakoulun apulaissotilasprofessori Antti Paronen.
– Meillä on hyvin selkeitä arvioita siitä, että täsmäaseiden kohdalla alkaa jo laarin pohja häämöttää.
Aivan lopussa ne eivät kuitenkaan ole, sillä Venäjä on onnistunut tekemään laajoja ohjusiskuja lähiviikkoina. Viikko sitten maanantaina se ampui arviolta yli 80 ohjusta, joista noin puolet Ukraina onnistui torjumaan.
Venäjän "osittaisessa liikekannallepanossa" värvätyt sotilaat harjoittelivat Donetskissa lokakuun alussa.
Eilen Venäjä teki laajan drone-iskun muun muassa Kiovaan.
Parosen mukaan Venäjällä on kuitenkin esimerkiksi tykistövarastoa yhä pitkälle tulevaisuuteenkin.
Täsmäaseet kuten ohjukset eivät ole rintamalinjan liikkumisen kannalta kovinkaan merkittäviä, vaan kyse on enemmän pelon ja kaaoksen levittämisestä. Myös infrastruktuuriin tehdyt iskut on saatu Ukrainan mukaan nopeasti korjattua.
Katso myös: Ukrainalaisviranomaiset yrittävät pysäyttää viereen osuvan kamikaze-dronen käsiaseilla
0:56
Viikonloppuna uutisoitiin, että Iran toimittaisi Venäjälle myös ballistisia ohjusjärjestelmiä.
Irania on aiemmin syytetty niin kutsuttujen itsemurhadronejen toimittamisesta Venäjälle. Maanantain iskut tehtiin todennäköisesti kyseisillä droneilla.
– Mikäli asekapasiteettia kyetään määrällisesti ylläpitämään esimerkiksi mittavilla toimituksilla Iranista, luonnollisesti tällaisia ohjusiskuja kyettäisiin jatkamaan viikkoja tai kuukausia ympäri Ukrainaa. Tottakai sillä alkaa olla kerrannaisvaikutuksia.
Lue myös: Naton Stoltenberg: EU:ssa ja osassa Nato-maita käsitellään seurauksia Iranille Venäjän sodan tukemisesta
Sotilaiden lähettämisellä Valko-Venäjälle vie Ukrainan huomiota pohjoiseen
Valko-Venäjälle lähetettävien venäläissotilaiden lukumäärä ei ole itsessään kovinkaan merkittävä. Tällä hetkellä arviot ovat liikkuneet noin 9 000 sotilaassa.
– Vaikuttaa siltä, että sillä käytännössä uhataan tuota pohjoista suuntaa, eli pakotetaan Ukraina ottamaan siihen jollain tavalla kantaa, Paronen kuvailee.
– Esimerkiksi ottamaan merkittävääkin menestystä Itä-Ukrainassa saavuttaneita joukkoja ja suojaamaan niillä pohjoista suuntaa.
Katso video: Mitä tiedetään Valko-Venäjän osuudesta sotaan ja missä rintamalinja liikkuu nyt?
3:12
Parosen mukaan vasta aika näyttää, millainen peliliike tämä todellisuudessa Venäjältä on.
Valko-Venäjän mahdollista osallistumista taisteluihin Ukrainassa on spekuloitu koko sodan ajan. Se kuitenkin näyttää Parosen mukaan epätodennäköiseltä.
Viime viikolla riippumaton valkovenäläismedia Nasha Niva uutisoi, että Valko-Venäjä olisi aloittanut pienimuotoisen liikekannallepanon, mutta virallisesti tästä ei ole vielä ilmoitettu.
Asiantuntijat ovat arvioineet, että mittavamman liikekannallepanon aloittaminen ja valkovenäläisten lähettäminen sotaan olisi poliittinen itsemurha presidentti Aljaksandr Lukashenkalle.
Parosen mukaan se tämä ei olisi myöskään sotilaallisesti Valko-Venäjälle kannattava liike.
– Valko-Venäjän kyky liittyä tällaisiin mittaviin operaatioihin, vaikka syvällä Ukrainassa, on varsin rajallinen.
Katso koko Parosen haastattelu Venäjän hyökkäyssodan tilanteesta videolta:
8:59
