Venäjän ja Ukrainan välinen rintama on tällä hetkellä "epävakaampi" kuin kertaakaan sitten venäläisjoukkojen suurhyökkäyksen alun, Britannia arvioi.
Venäjällä on Ukrainassa aloite, toteaa Puolustusvoimien komentaja Janne Jaakkola MTV Uutisille.
– Ukrainan puolustukseen kohdistuu jatkuva paine, hän toteaa.
Isoa läpimurtoa ei kuitenkaan ainakaan lähiaikoina ole nähtävissä, Jaakkola lisää.
Ukrainan sodassa on laajalti arvioitu nyt olevan eräänlainen etsikkoaika, jossa haetaan asetelmia tammikuulle, jolloin Yhdysvaltojen presidenttinä aloittaa Donald Trump.
Trump on sanonut lopettavansa sodan. Onnistui Trump tässä tai ei, uskotaan hänen suhtautuvan Ukrainan aseelliseen tukemiseen edeltäjäänsä nihkeämmin.
Sota on kuluvalla viikolla ottanut lisää kierroksia Ukrainan hyökättyä Yhdysvaltojen ja Britannian ohjuksilla Venäjän maaperälle. Venäjä puolestaan teki torstaina laajaa julkisuutta saaneen ohjushyökkäyksensä.
Venäjän ohjushyökkäyksensä jälkeisessä puheessaan Venäjän presidentti Vladimir Putin uhkasi suoraan, että Venäjä voi hyökätä sellaisten länsimaiden sotilaskohteisiin, jotka tukevat Ukrainan pitkän kantaman iskuja Venäjän alueelle.
Lue lisää: Uusi arvio Venäjän halusta käyttää ydinasetta – Putinin puheesta vakava havainto
0:30
Uutistoimisto Reuters on julkaissut videoita, joissa sanotaan näkyvän Venäjän huomiota herättänyt ohjusisku Dniproon. Videoiden aitoutta ei ole vahvistettu.
"Epävakaa" rintama
Venäjän ja Ukrainan välinen rintama on tällä hetkellä "epävakaampi" kuin kertaakaan sitten venäläisjoukkojen suurhyökkäyksen alun. Näin arvioi Britannian puolustusministeriö julkisessa tiedustelupäivityksessään.
Vaikka rintaman kuvaaminen "epävakaaksi" on ilman kontekstia neutraali arvio, tarkoittaa se käytännössä sitä, että Venäjä hyökkää ja myös etenee.
Brittilausunto on hyvin samansuuntainen kuin se, jonka yhdysvaltalaiset tiedusteluviranomaiset antoivat aiemmin marraskuussa. Heidän mukaansa sota ei ole enää "pattitilanteessa".
Viimeksi perjantaina Venäjän puolustusministeriö väitti vallanneensa uuden kylän Donetskin alueella. Tietoa ei ole vahvistettu.
Puolustusvoimien komentajan Jaakkolan mukaan yksittäiset kylät ja niiden valtaaminen ei ole "olennaista".
– (Olennaista on,) kenellä on oikeasti aloite siinä vaiheessa, kun esimerkiksi Yhdysvalloissa hallinto vaihtuu ja mahdolliset keskustelut tulitauosta käynnistyvät, kenraali Jaakkola sanoo.
– Rintamatilanteessa muutokset isossa mittakaavassa ovat aika pieniä, hän katsoo.
Jaakkola painottaa myös sen tärkeyttä, miten Venäjän hyökkäykset Ukrainan energiainfrastruktuuria vastaan onnistuvat.
Jo nyt sähkötilanne on Ukrainassa vaikea ja uudet onnistuneet iskut voimalaitoksiin voivat tehdä ukrainalaisten talvesta hyvin vaikean. Sähköpula hankaloittaa paitsi siviiliyhteiskunnan toimintaa niin myös sotimista.
Lue myös: Kommentti: Trumpin pakottama rauha voi olla Ukrainan etu – ja Euroopalle salaa helpotus
Itä-Ukrainan Donetskin alueen rintamatilanne 21. marraskuuta. Vaaleamman punaisella on merkitty alueet, jotka Venäjä on vallannut marraskuun aikana. Punaiset nuolet ovat Venäjän hyökkäyssuuntia. Kartta: Black Bird Group.
Venäjä kärsii raskaita tappioita
Britannian mukaan Venäjä on menettänyt sodan aikana jo noin 700 000 sotilasta kuolleina ja haavoittuneita, mikä on merkittävästi vaikuttanut venäläisjoukkojen laatuun.
Britannian mukaan nyt Venäjän armeijassa taistelevat sotilaat ovat saaneet "minimaalisen" koulutuksen ja venäläiskomentajat hyödyntävät "perustaktiikoita" edetäkseen.
Venäjän sodankäyntiä on läpi sodan kritisoitu siitä, ettei se ole pystynyt toteuttamaan laajamittaisia hyökkäyksiä, joissa eri aselajien yhteistoiminta olisi sujuvaa. Myöskään Ukrainalta tämä ei kesän 2023 vastahyökkäyksessä onnistunut.
Pelkästään loka-marraskuussa, joka oli venäläisjoukkojen etenemisen kannalta suhteellisen vauhdikasta aikaa, menetti Venäjä lähes 200 taistelupanssarivaunua, yli 650 panssariajoneuvoa ja noin 80 000 sotilasta, kirjoittaa Institute for the Study of War.
ISW uskoo Venäjän jossain vaiheessa etenevän "operatiivisesti merkittävästi", jos ukrainalaisjoukot eivät pysty pysäyttämään käynnissä olevaa hyökkäystä. Samaan aikaan Venäjä ei kuitenkaan pysty loputtomasti kärsimään nykyisenkaltaisia tappioita.
Brittilehti Economistin mukaan Venäjän kyky korvata taistelupanssarivaunuja, panssariajoneuvoja ja tykkejä nojaa suurelta osin Neuvostoliiton aikaisiin varastoihin.
Brittilehden haastattelemat asiantuntijat arvioivat, että nykyisellä kulutustahdilla Venäjä pystyy korvaamaan panssarikalustoaan varastoistaan ensi vuoden toiselle puoliskolle saakka. Silloin tai muutamia kuukausia myöhemmin saavutetaan "kriittinen piste".
Lue myös: Putinin karmeat panssaritappiot paljastuivat – edessä ehkä hetki, jota "hän on pyrkinyt välttämään"
Ukrainan joukot "kuluneet loppuun"
Venäjän etuna Ukrainaan nähden on ollut jo hyvän aikaa se, että se kykenee korvaamaan sotilastappionsa, kun taas ukrainalla on jatkuvasti pulaa erityisesti jalkaväestä.
Joillain rintamalohkoilla venäläisillä on sotilaissa kuusinkertainen ylivoima, kertovat ukrainalaissotilaat ja -komentajat yhdysvaltalaislehti New York Timesille.
Pitkään ilman lepoa taistelleet ukrainalaisprikaatit ovat yksinkertaisesti "kuluneet loppuun", ukrainalaiskapteeni toteaa.
Länsiasiantuntijat ovat pitkään kritisoineet Ukrainan taipumusta lähettää kulloiseenkin kriisipesäkkeeseen aina samoja laatuyksiköitä. Ne ovat usein pystyneet helpottamaan hätää, mutta ilman lepoa niiden taisteluteho väistämättä hiipuu.
Akuuttina moitteiden kohteena on Ukrainan yhä jatkuva panostus Kurskin alueeseen, josta ukrainalaisjoukot valtasivat palan elokuussa. Ukraina pitää alueella yhä merkittävää osaa laatuyksiköistään samalla kun olennaisia taisteluita käydään kriitikoiden mukaan Itä-Ukrainassa.
Dronet eivät "realistisesti voi pysäyttää" Venäjää
Ukraina on syyttänyt ongelmistaan lännen aseavun vähyyttä. Toisaalta lännessä yhä useammin nostetaan esille se tosiasia, ettei Ukraina pysty rekrytoimaan Venäjän tapaan tehokkaasti uusia sotilaita rintamalle. Ukraina ei aio laskea värväysikää 25 vuodesta alaspäin, presidentti Volodymyr Zelenskyi sanoi äskettäin.
New York Timesin haastattelemat ukrainalaissotilaat ovat panneet myös merkille omalta puolelta kuuluvan tykistötulen vähäisyyden. Erikseen mainitaan Yhysvaltojen antamat Himars-raketinheittimet, joita "ei enää juuri kuulla".
Muiden aseiden puutteessa dronet vastaavat noin 80 prosentista venäläisille aiheutetuista tappioista, komentajat väittävät lehdelle. Dronejen suhteellisen merkityksen kasvaminen on tehnyt niiden ohjaajista erityisen etsittyjä kohteita.
Dronet eivät kuitenkaan "realistisesti voi pysäyttää" Venäjää, eikä ukrainalaissotilaan mukaan "mikään voi korvata jalkaväkeä".