EU-komission viime viikolla julkaisemat maakohtaiset päästövähennystavoitteet herättivät Suomessa hämmennystä. Suomen 39 prosentin päästövähennystavoite tuntuu kovalta verrattuna esimerkiksi Puolan kahdeksaan prosenttiin ja Bulgarian nollaan prosenttiin.
Suurille eroille on yksinkertainen selitys.
– Laskuperuste on yksinkertainen: bruttokansantuote asukasta kohden. Tämän laskuperusteen ovat hyväksyneet kaikki jäsenmaat jo vuonna 2014 ja sen takia köyhimpien ja uusien jäsenmaiden päästövähennystavoitteet ovat muita pienempiä, kertoo neuvotteleva virkamies Tuija Talsi ympäristöministeriöstä.
Periaatteen mukaan EU:n vauraammat maat ottavat muita isomman päästövähennystaakan.
Yksikään maa ei saa kasvattaa päästöjä
– Kaikki maat, joiden päästövähennystavoite on alle 30 prosenttia, ovat maita, joiden BKT per asukas on alle EU:n keskitason, vahvistaa Talsi.
Kun EU määritteli vuoden 2020 päästötavoitteita, köyhimmille maille myönnettiin oikeus lisätä päästöjään. Nyt julkistetut vuoden 2030 tavoitteet ovat tiukempia.
– Jo se on saavutus, ettei yksikään jäsenmaa saa enää kasvattaa kasvihuonekaasupäästöjään. Bulgariankin on pysäytettävä päästöjensä kasvu, huomauttaa Tuija Talsi.
Suomessa tärkein keino saavuttaa uudet päästövähennystavoitteet on liikenteen päästöjen hillitseminen.
Suomen vähennystavoite yllätti
EU:n vauraammille maille päästövähennystavoitteiden laskentaperusteet ovat monimutkaisemmat.
– Meille oli yllätys se, että Suomen tavoitteeksi esitetään peräti 39 prosenttia. Suomessa on kuitenkin tehty jo paljon päästövähennystoimia ja kustannustehokkaimmat toimet on jo tehty. Odotimme 37-38 prosentin vähennystavoitetta, ihmettelee Talsi.
Nyt ympäristöministeriössä käydään yksityiskohtaisesti läpi EU-komission laskentaperusteita, esimerkiksi vaikutusarvioita ja energiankäyttöennusteita.
– Varmasti tässä elokuu kuluu, kun tarkistamme laskelmia. Joudumme varmasti myös pyytämään EU-komissiolta lisätietoja, arvelee Talsi.
Sähköautot ovat yksi keino liikenteen päästöjen vähentämiseen.
Saksa otti itselleen ison tavoitteen
Euroopan suurimman hiilidioksidipäästäjän Saksan päästövähennystavoite on 38 prosenttia. Se, että Saksan tavoite on Suomea pienempi, ei yllättänyt ympäristöministeriössä.
– Itse asiassa Saksa on ottanut itselleen isomman päästövähennystaakan kuin sille kuuluisi BKT per asukas perusteella, arvioi Talsi.
Viime viikolla jaetut päästövähennysvelvoitteet koskevat päästökaupan ulkopuolista toimintaa eli liikennettä, maataloutta, rakennuksia ja jätehuoltoa. Tavoitteet on saavutettava vuoteen 2030 mennessä. Vertailuvuosi on 2005.
EU:n yhteinen päästövähennystavoite on 40 prosenttia vuoteen 2030 mennessä. Päästökaupan ulkopuolisessa toiminnassa päästöjä on tarkoitus vähentää 30 prosenttia. Loput päästövähennykset toteutetaan teollisuudessa päästökaupan avulla.