EU-komission tänään julkistama ehdotus päästövähennysten jaosta jäsenmaiden kesken tuotti Suomelle yllätyksen. Suomen tavoite on odotettua kovempi eli 39 prosenttia.
Vielä suuremmat tavoitteet asetettiin vain Ruotsille ja Luxemburgille. Nyt jaetut päästövähennysvelvoitteet koskevat päästökaupan ulkopuolista toimintaa eli liikennettä, maataloutta, rakennuksia ja jätehuoltoa. Vähennystavoite pitää saavuttaa vuoteen 2030 mennessä.
– Se on kova tavoite. Se on itse asiassa pikkaisen korkeampi kuin mitä odotettiin ja laskettiin. Täytyy nyt vielä tarkistaa komission laskentaperusteet, pohtii ympäristöministeri Kimmo Tiilikainen (Kesk.).
Lisää biopolttoaineita liikenteeseen
Suomi aikoo saavuttaa tavoitteen pääasiassa vähentämällä liikenteen päästöjä.
– Kyllä keinot ovat tuontiöljyn puolittaminen ja liikenteen biopolttoaineiden nostaminen 40 prosenttiin. Nämä ovat jo hallitusohjelmassa kirjattuja tavoitteita. Nyt pitää katsoa, tarvitaanko lisätoimia esimerkiksi liikenteen sähköistämisessä ja mikä on biokaasun merkitys liikenteessä, miettii Tiilikainen.
Kustannusten nousu huolettaa yrityksiä
Yritykset ovat huolissaan siitä, että liikenteen päästövähennykset nostavat kuljetuskustannuksia.
– On arvioitu, että muutamasta kymmenestä miljoonasta jopa 400 miljoonaan euroon olisivat pelkästään raskaan liikenteen vuosittaiset kustannukset. Se on kova lisätaakka yrityksille sen lisäksi, että ne toimivat jo päästökaupassa, laskee Elinkeinoelämän keskusliiton EK:n johtava asiantuntija Mikael Ohlström.
Lisää päästövähennyksiä tarvitaan
Suomen ilmastopaneelin puheenjohtaja, professori Markku Ollikainen uskoo, että Suomi saavuttaa tavoitteet melko vaivattomasti.
- Tämä on vielä helppo pala enkä näe, etteikö tätä saavutettaisi, mutta vuoden 2030 jälkeen on hankalampaa. Tämä hoituu biopolttoaineiden lisäämisellä liikenteessä, mutta jatkossa on vaikeampaa, kun uusia päästövähennyksiä joudutaan etsimään kaikista mahdollisista paikoista. Edessähän ovat 80 prosentin päästövähennykset vuoteen 2050 mennessä, muistuttaa Ollikainen.
Suomi toivoo, että metsien hiilinieluja voisi käyttää päästövähennysten kompensoimiseen.
Joustot ja nielut apuna
Ympäristöministeri Tiilikainen arvioi, että Suomen päästövähennystavoitteet pienenevät vielä muutamalla prosenttiyksiköllä erilaisten joustomahdollisuuksien ansiosta.
- On mahdollista käyttää ajallisia joustoja ja maat voivat tehdä yhteistyötä päästöjen vähentämiseksi. Joustomahdollisuuksia tarjoaa myös huutokaupattavien päästöyksiköiden siirtäminen päästökaupan ulkopuolelle. Lisäksi metsänieluja voidaan käyttää osittain päästövähennysten saavuttamiseen, mutta se vaatii vielä jatkotyötä.
Professori Ollikainen toivoo harkintaa joustomekanismien käyttöön.
- Jos pääetään käyttää joustoja, niiden pitäisi edistää vuoden 2030 - jälkeisen ajan tavoitteita. Niiden käyttöä pitää harkita tarkasti.
Ympäristöjärjestöt ovat kritisoineet hiilinielujen käyttöä päästövähennysten korvaajana. Järjestöt muistuttavat, että lämpenemistä ei voida pysäyttää 1,5 asteeseen ilman konkreettisia päästövähennyksiä.