Israelin ja Hamasin neuvottelijat ovat allekirjoittaneet Gazan aselepo- ja vankienvaihtosopimuksen Qatarin Dohassa.
Huomenta Suomen lähetyksessä keskusteltiin siitä, miksi Gazan tulitauon syntymisessä on päästy näin pitkälle juuri nyt.
Maailmanpolitiikan professori Teuvo Teivainen Helsingin yliopistosta pohtii, että Yhdysvaltain seuraava presidentti Donald Trump on edustajiensa kautta selvästikin löytänyt keinoja vakuuttaa Israelin pääministeri Benjamin Netanjahu siitä, että tulitaukoon olisi syytä ryhtyä. Teivainen kuitenkin huomauttaa, että käytetyistä keinoista ei ole tarkkaa tietoa.
– Hamasinkin suuntaan on ollut jo aiemmin Trumpilla tämä (uhkaus), että "helvetti pääsee irti, ellei panttivankeja aleta vapauttamaan", Teivainen jatkaa.
Kansainvälisen politiikan asiantuntijan Risto E.J. Penttilän mukaan on kiinnostavaa, miten Trump on päässyt neuvotteluihin, vaikka hän ei ole edes presidentti vielä. Penttilän mukaan kunnia menee ulkoministeri Antony Blinkenille ja väistyvälle presidentille Joe Bidenille, että he ottivat Trumpin Lähi-idän neuvonantajat mukaan.
– Se oli ratkaisevan tärkeää. Silloin Trumpin kanta tuli tiedoksi Israelille aivan suoraan, että nyt on aika panna tulitauko voimaan.
Lue myös: Israel ja Hamas allekirjoittivat Gazan aseleposopimuksen – Israelin hallituksen äänestys sopimuksesta lykkääntymässä
Penttilän mukaan Trumpin ottaminen mukaan on ollut kuitenkin hieman erikoista.
– Mutta Bidenilla oli halu saada tämä päätökseen ennen oman kautensa loppua. Trump halusi ensimmäisen voiton. Tässä tuli intressit yhteen ja sitten päästiin näin pitkälle.
Penttilän mukaan äärijärjestö Hamasinkin puolelta oli valmiutta tulitaukoon aiempaa enemmän, sillä järjestön voimat ovat ehtyneet ja sen kaikki johtajat on raivattu pois. Lisäksi Hizbollah on pois pelistä ja Iran ei oikein pysty enää tukemaan sitä.
Miten Israel suostui tulitaukoon?
Teivainen pohtii, että Israelin suostuttelemiseksi tulitaukoon on käytetty sitä, että Trumpia ei haluta suututtaa.
– Oletamme, että yksi osa sitä suostuttelua on, että ”kuulkaa nyt – me halutaan tätä tai pomo Trump haluaa tätä. Ja te varmaan tiedätte, että teidän aseistuksenne riippuu siitä, että astuva presidentti tulee jatkamaan teidän vankkumatonta tukea.”
Penttilä toteaa, että taustalla vaikuttaa Trumpin arvaamattomuus.
– Ja sitten tämä häikäilemättömyys kepin ja porkkanan käytössä. Tämähän ei ole tavanomaista diplomatiaa, että uhkaillaan ja lahjotaan. Tämä on diilintekijän diplomatiaa, Penttilä kiteyttää.
Penttilä muistuttaa, että Trumpin Lähi-idän neuvonantaja on myöskin kiinteistöalalta.
– Se on vähän samalla tavalla kuin että kiinalaiset menevät Afrikkaan ja sanovat, että nyt tehdään diili. Tämä lähestymistapa näyttää toimivan ainakin nyt näin pitkälle, Penttilä kommentoi.
Toiveita Ukrainan tilanteen ratkaisemiseksi
Teivainen ja Penttilä eivät usko, että aselevon kautta löydettäisiin pysyvä ratkaisu Lähi-idän, Israelin ja Palestiinan jännittyneeseen tilanteeseen. Ristiriitoja on paljon ja ne ovat niin syvällä.
Teivainen huomauttaa, että esimerkiksi Netanjahun sotarikossyytteet ja kansainvälisen oikeuden vaatimukset miehityksen lakkauttamisesta tuskin pyyhkiytyvät pois, vaikka tulitauko saataisiin aikaan.
– Hamas on heikentynyt, mutta ei sitä ole saatu tuhottua. Siinä on toinen tulevan konfliktin siemen olemassa, Teivainen toteaa.
Penttilän mukaan tilanne herättää kuitenkin toiveita siitä, että Ukrainassakin päästäisiin eteenpäin.
– Ykkösvaikutus on se, että Euroopassa, Kiinassa ja muualla katsotaan, että hyvänen aika, diilejähän tulee. Tähän saakka suhtautuminen Trumpin "deal making" -politiikkaan on ollut vähän se, että ei tämä sovi kansainväliseen politiikkaan.
Penttilän mukaan nyt saattaa herätä toive siitä, että ehkä Ukrainassa seuraavaksi päästään ratkaisuun, joka voisi myöskin olla hyväksyttävä Ukrainan ja Euroopan kannalta.
2:13