– Jonkin verran on huolta siitä, että Yhdysvallat ja Venäjä ryhtyisivät sopimaan asioita Ukrainan yli, Antti Kaikkonen sanoi sunnuntaina.
Keskustan puheenjohtaja ja ex-puolustusministeri Antti Kaikkonen pitää mahdollisena, että jonkinlainen Yhdysvaltain uuden hallinnon yritys rauhaan tai tulitaukoon Ukrainan sodassa nähdään sadan seuraavan päivän aikana. Se ei kuitenkaan saa tapahtua ilman Ukrainaa ja Eurooppaa, ja tähän liittyy Kaikkosen mielestä jonkin verran huolta.
Kaikkonen keskusteli Ukrainan ja Euroopan turvallisuustilanteesta keskustan vaaliristeilyllä sunnuntaina yhdessä Ukrainan sodan asiantuntijan John Helinin kanssa.
Yhdysvaltain seuraavan presidentin Donald Trumpin virkaanastujaistilaisuus on huomenna. Trumpin nimittämä Ukrainan rauhanlähettiläs Keith Kellogg on hiljattain sanonut, että Trump pyrkii päättämään Ukrainan sodan sadassa päivässä virkaanastujaisten jälkeen.
– Jonkin verran on huolta siitä, että Yhdysvallat ja Venäjä ryhtyisivät sopimaan asioita Ukrainan yli. On täysin välttämätöntä, että Ukraina on neuvotteluissa mukana ja Ukrainan asettamilla ehdoilla mennään eteenpäin, Kaikkonen sanoo.
Melkein yhtä tärkeää on Kaikkosen mielestä, että Euroopan unioni ja muu Eurooppa on myös keskusteluissa mukana, koska kysymys on myös koko Euroopan turvallisuudesta ja tulevaisuudesta.
Kaikkonen kertoo puolustusyhteistyön Suomen ja Yhdysvaltojen välillä toimineen ongelmitta Trumpin edellisellä kaudella, jolloin Kaikkonen toimi puolustusministerinä vuodet 2019 ja 2020. Toiseen kauteen liittyy sen sijaan kysymymerkkejä.
– Kysymys on siitä, millaisia ministereitä ja neuvonantajia siellä hänen hallinnossaan nyt on. Sanoisinko diplomaattista ilmaisua käyttäen, että se näyttää nyt värikkäämmältä porukalta, Kaikkonen muotoili.
1:14
Helin: Sata päivää optimistista
Ukrainan sodan asiantuntija John Helin sanoo, että rauhaan päästään sitten, kun se on molemmille osapuolille vähiten huono vaihtoehto. Tulitauko tai rauha sadan päivän aikana ei hänestä siksi ole mikään selviö.
– Sata päivää vaikuttaa siinä mielessä aika optimistiselta, että Venäjällä ei ole tällä hetkellä mitään kovin suurta syytä suostua rauhaan. Venäjällä on aloite rintamalla, ja se varmasti haluaa ennen mahdollista tulitaukoa ja mahdollisia rauhanneuvotteluja ottaa haltuunsa niin paljon Ukrainaa kuin vain pystyy, Helin sanoo.
– Siksi tuntuu epätodennäköiseltä, että mahdollisissa rauhanneuvotteluissa Venäjä alueilta lähtisi.
Helin muistuttaa, että Trump on puhunut myös puolen vuoden aikataulusta rauhalle. Se riippuu Helinin mielestä pitkälti siitä, mitkä ovat Yhdysvaltain konkreettiset toimet rauhan aikaansaamiseksi.
– Jonkin verran on puhuttu mahdollisuudesta pakoteruuvin kiristämiseen. Se saattaisi saada Venäjälle sodan jäädyttämisen tai tulitauon vähiten huonoksi vaihtoehdoksi, mutta vielä on hyvin vähän konkretiaa.
Trumpin hallinnon suuri kysymys on molempien mielestä se, mitä tapahtuu Yhdysvaltain Ukrainalle antamalle aseavulle. Yhdysvaltain sotilaallinen apu on äärimmäisen tärkeää, sillä sitä aukkoa ei Eurooppa voi paikata. Kaikkonen sanoo olevansa pettynyt siihen, miten hitaasti EU on pystynyt sotilaallista tukeaan Ukrainalle lisäämään.
Lännessä pitää Ukrainan sodan jälkeen varautua Helinin mukaan siihen, että Venäjän hybridioperaatiot, sabotaasit ja alueloukkaukset länttä kohtaan lisääntyvät, kun se pyrkii rikkomaan Naton yhtenäisyyttä.