Työvoimapula on vaivannut Suomea edelleen, vaikka koronatoimilla on ollutkin vaikutusta tilanteeseen.
Vielä viime talvena Suomessa oli suuri huoli työvoimapulasta. Mitä sille kuuluu koronan ensimmäisen aallon jälkeen?
– Ei se ole hävinnyt, mutta kyllä se helpotti, kuvailee tutkimusjohtaja Heikki Räisänen työ- ja elinkeinoministeriöstä.
Rekrytointiongelmia koki huhti–kesäkuussa 38 prosenttia ulkopuolista työvoimaa hakeneista työnantajista, kertoo Tilastokeskus. Se on seitsemän prosenttiyksikköä vähemmän kuin alkuvuonna ja yhdeksän prosenttiyksikköä vähemmän kuin samaan aikaan viime vuonna.
Myös avointen työpaikkojen määrä on vähentynyt. Niitä oli huhti–kesäkuussa 35 400, kun vuotta aiemmin määrä oli 50 900. Määrä ei tietenkään suoraan kerro rekrytoinnin sujuvuudesta mutta antaa hieman suuntaa.
Ennen koronakriisiä pulaa oli muun muassa hoiva-alan ammattilaisista, lääkäreistä, siivoajista, erityisopettajista ja ravintolatyöntekijöistä. Hoiva-alalla tilanne ei ole muuttunut miksikään, sanoo Hyvinvointiala HALI ry:n elinkeinoasioiden johtaja Arja Laitinen. Tarvittu henkilöstömäärä on kriisin aikana ollut suurempikin kuin tavallisesti.
– Koronasta johtuen keväällä oli paljon poissaoloja. Nyt tilanne jatkuu, kun ohjeistukset ovat näin tiukat, eli poissaoloja tulee paljon. Hän arvioi, että erityisesti kuntoutuspuolelta ja varhaiskasvatuksesta lomautetut työntekijät ovat paikanneet muualla koronapoissaoloja.
– Semmoista tilannetta ei ole, että voitaisiin lakata puhumasta henkilöstöpulasta. 1. lokakuuta voimaan tuleva vanhuspalveluiden mitoituslainsäädäntö tuo sitten vielä oman mausteensa tähän.”
Työvoimapula yllätti ravintolan
Ravintola-alaa koronakriisi on riepotellut moneen suuntaan.
– Kesäkuussa kun avasimme, ei ollut mitään käsitystä, millainen kesä on tulossa, kertoo yrittäjä Jan Westerling. Hän pyörittää vaimonsa kanssa Hangossa Origo- ja Makana-ravintoloita. Ravintolat olivat keväällä hallituksen päätöksellä suljettuina ja henkilökunta osin lomautettuna.
Lopulta kesästä jäi kuitenkin käteen erinomainen myynti – ja työvoimapula.
Yleensä Origo ja Makana palkkaavat kesäksi kymmenkunta määräaikaista työntekijää. Nyt ravintoloiden alkuperäinen suunnitelma oli, ettei palkata ketään. Kesäkuun aikana kuitenkin rekrytoitiin 12–13 kesätyöntekijää. Sekään ei riittänyt.
– Heinäkuun alussa olimme takaisin tilanteessa, että työvoimaa ei ollut saatavilla. Meillä oli haku päällä heinäkuun kolmannelle viikolle saakka. Valmistauduimme jopa siihen, että pitää muokata yrityksen toimintaa, koska asiakkaita oli niin paljon. Pystyimme lopulta pitämään ravintolat auki normaalisti, mutta kyllä me aika koville siinä kaikki jouduimme.
Westerlingin mukaan ravintolat tekivät heinäkuussa liikevaihtoa noin 35 prosenttia edellisvuotta enemmän.
Matkailu- ja ravintola-alan edunvalvontajärjestön MaRan toimitusjohtaja Timo Lappi vahvistaa, että sama on käynyt useissa suosituissa matkailukohteissa.
– Aika maaliskuun puolesta välistä kesäkuun alkuun tyhjensi yritysten kassat. Kun toiminta kesäkuussa avattiin hyvin epävarmassa tilanteessa, kukaan ei uskaltanut rekrytoida tai kutsua lomautukselta töihin enemmän kuin välttämätöntä. Ei ollut rahaa maksaa palkkoja, yhtään ylimääräistä henkilöä ei kärsinyt olla.
Lisäksi Lapin mukaan ongelmana oli, että lomautettujen ei kannattanut ottaa vastaan lyhyitä työpätkiä työttömyysturvan menetyksen vuoksi. Myös Westerling huomasi tämän kannustinloukun.
– Vähän liikaa tuli vastaan sitä, että kun lomautuskorvaus juoksee, kiinnostus työntekoon on kohtuullisen heikkoa.
Toisaalta Westerling sanoo ymmärtävänsä lomautettuja ravintolatyöntekijöitä.
– Se on yksi tämän alan ongelmista: joudumme tekemään duunia silloin, kun muut ovat vapaalla. Nyt oli kerrankin mahdollisuus pitää vapaata silloin kun muutkin.
Marjat saatiin poimittua
Maatalouden alkutuotanto on täysin riippuvainen ulkomaisista kausityöntekijöistä. Keväällä näytti hetken siltä, etteivät pääosin Ukrainasta tulevat työntekijät pääse koronaepidemian vuoksi Suomeen lainkaan. Viljelijät pelkäsivät, että marjat jäävät peltoon.
– Kyllä ne saatiin poimittua, kertoo Hedelmän- ja Marjanviljelijäin liiton toiminnanjohtaja Miika Ilomäki.
– Työvoimatarpeesta saatiin lopulta noin 80 prosenttia.
Noin 30–40 prosenttia työntekijöistä oli Ilomäen mukaan suomalaisia, kun aiempina vuosina heitä on ollut vain muutama prosentti.