Jos jäsenmaiden enemmistö päättäisi Naton pääsihteeristä, Hollannin pitkäaikaisen pääministerin Mark Rutten valintaa tehtävään voitaisiin pitää jo varmana. Mutta kuten Suomi ja erityisesti Ruotsi saivat jäsenyysprosessiensa aikana kokea, päätöksenteko puolustusliitossa perustuu yksimielisyyteen.
Ruttea on ilmoittanut tukevansa noin kaksi kolmasosaa Naton jäsenmaista, mukaan lukien raskassarjalaiset Yhdysvallat, Britannia, Saksa ja Ranska. Presidentti Alexander Stubb ilmoitti eilen myös Suomen olevan "asiantuntevan ja kokeneen" Rutten takana.
Joissakin itäisissä jäsenmaissa kuitenkin ihmetellään, eikö vuosina 1999 ja 2004 Natoon mukaan tulleiden maiden äänen pitäisi jo kuulua liittokunnan johtopaikalla.
– Olemmeko me tasa-arvoisia vai emmekö ole? kysyi hiljattain Viron pääministeri Kaja Kallas Politicon podcastissa.
Hän ei ole sanonut suoraan pyrkivänsä itse Naton johtoon, vaikka hänen nimensä on mainittu usein spekulaatioissa. Ainoa virallisesti mukaan ilmoittautunut on Romanian presidentti Klaus Johannis.
Lue myös: Hän on vahvoilla Naton seuraavaksi pomoksi: Tukea Britanniasta ja USA:sta
Ulkopoliittisen instituutin vanhempi tutkija Iro Särkkä ei usko romanialaisen mahdollisuuksiin.
– Natossa on jo kuitenkin apulaispääsihteeri (Mircea Geoana) Romaniasta, eli siinä jo tietyllä tapaa maantieteellinen tasapaino toteutuu, Särkkä perustelee.
Tutkija muistuttaa samalla, että aivan kuten EU:ssa myös Naton johdossa henkilön ei pidä edustaa kotimaataan vaan johtamaansa järjestöä.
Nato vakiintuneen käytännön mukaan liittokunnan korkein sotilaskomentaja tulee aina Yhdysvalloista ja pääsihteeri Euroopasta.
Rutiineita rakastava opettaja
Jo toisella ylimääräisellä jatkokaudella olevan Jens Stoltenbergin pesti pääsihteerinä päättyy 1. lokakuuta, mutta seuraajan nimen haluttaneen olevan selvillä hyvissä ajoin ennen Naton ensi kesän 75-vuotishuippukokousta Washingtonissa.
Millainen mies sitten on 57-vuotias ennakkosuosikki Rutte? Rutiineita ja vaatimatonta elämää rakastava poikamies sekä ilmiömäinen poliittinen selviytyjä. Hänen kerrotaan nauttivan viikonloppukahvinsa aina samassa kahvilassa, käyvän aina samassa parturissa, syövän vain muutamassa valitussa ravintolassa – ja hyvin usein saman annoksen.
Lomalle Rutte käy aina samaan aikaan saman kaveriporukan kanssa Sveitsin Alpeilla ja New Yorkissa. Käydessään Brysselissä hän ei asu aina vain samassa hotellissa vaan jopa samassa huoneessa.
Lisäksi Rutte on pitänyt tiukasti kiinni tavastaan käydä opettamassa yhteiskuntatieteitä haagilaisessa koulussa torstaiaamupäivisin.
Kolmetoista vuotta pääministerinä ollut Rutte on Euroopan pitkäaikaisin hallituksen johtaja heti Unkarin Viktor Orbanin jälkeen. Ruttea onkin kutsuttu pääministerinä "houdiniksi", koska hän on keplotellut itsensä kahlekuninkaan tavoin irti mahdottomiltakin vaikuttavista tilanteista.
Viime kesänä tie nousi viimeinen pystyyn, kun maahanmuuttovastainen Vapauspuolue voitti Hollannin vaalit. Puoleen johtaja Geert Wilders ei ole kuitenkaan onnistunut hallituksen muodostamisessa, joten huolimatta ilmoituksesta jättää kotimaan politiikka Rutte on jatkanut virkaa tekevänä pääministerinä.
Jyrki Katainen oli pääministerivuosinaan paljon tekemisissä Rutten kanssa, erityisesti eurokriisin aikaan. Hän muistaa Rutten asioihin hyvin perehtyvänä ihmisenä, vähemmän julistajana.
– Lisäksi hän on hirveän miellyttävä ja tulee ihmisten kanssa hyvin juttuun, Katainen kuvailee.
Lue myös: Yksi nimi noussut ylitse muiden Naton pääsihteerikisassa – Stoltenbergin seuraaja voi olla selvillä jo lähiviikkoina
Hän arvioi Rutten pitkään pääministeriuran yhdeksi selitykseksi juuri sitä, että kyseessä on "hyvä tyyppi", josta myös hollantilaiset ovat pitäneet.
– Hän myös saa ja haluaa saada asioita aikaiseksi. Kun kuulin, että Rutte on Naton pääsihteerispekulaatioissa mukana, tuli sellainen fiilis, että onpa hyvä, että hän on käytettävissä, Katainen kertoo.
Malesialaiskoneen pudotus kosketti
Ruttea on kysytty Naton johtoon jo aiemmin, mutta hän on kieltäytynyt. Politico-verkkolehden mukaan syitä on ollut kaksi: keskeneräisen asiat kotimaan politiikassa sekä halu pitää kiinni itselle mieluisaksi järjestetystä elämästä ja asumisesta Haagissa.
Tuoreen vaalitappion jälkeen Rutte kuitenkin antoi ymmärtää olevansa valmis kansainvälisiin tehtäviin, vaikka se merkinnee muun muassa luopumista tavasta pyöräillä töihin ja nuivasta suhtautumisesta henkivartijoihin.
Ruttea pidetään Venäjän suhteen maltillisempana vaihtoehtoa kuin esimerkiksi Kaja Kallasta, jota eräs eurooppalainen diplomaatti kuvasi Politicon jutussa "henkilöksi, joka haluaa syödä venäläisiä aamiaiseksi". Kallas vastasi juttuun viestipalvelu X:ssä julkistamalla kuvan mysliä ja mustikoita sisältävästä aamupalastaan.
Mikään Venäjän myötäilijä ei Ruttekaan ole ollut, varsinkaan lähes täynnä hollantilaisia olleen Malaysia Airlinesin matkustajakoneen alas ampumisen jälkeen kesällä 2014. Kansainvälisen rikostutkinnan mukaan kone pudotettiin Venäjän asevoimille kuuluvalla ilmatorjuntaohjuksella Itä-Ukrainan kapinallisalueelta.
Rutte kovisteli tapauksen jälkeen Vladimir Putinia henkilökohtaisesti ja sai maineen poliitikkona, joka ei anna Putinin pelotella itseään. Venäjän laajamittaisen hyökkäyksen alkamisen jälkeen Hollanti on tukenut Ukrainaa vahvasti lähettämällä maahan muun muassa taistelupanssareita ja olemalla mukana F-16-hävittäjiä lahjoittavassa maaryhmässä.
Ukrainan presidentillä Volodymyr Zelenskyillä ei ainakaan olisi mitään Rutten valintaa vastaan.
– Tunnen Markin ja olen varma, että hän voi säilyttää Naton yhtenäisyyden, ja se on tärkeää, Zelenskyi sanoi Münchenin turvallisuuskokouksen yhteydessä.
"Valitus Trumpista lopetettava"
Naton itäisistä jäsenmaista on huomautettu, ettei Hollanti ole koko Rutten pitkän valtakauden aikana kuitenkaan saavuttanut Natossa puolustusmenojen tavoitteeksi asetettua kahden prosentin suhteellista osuutta bruttokansantuotteesta. Lisäksi on kysytty, eikö etulinjan maiden tiukka suhtautuminen Venäjään ole juuri sitä, mitä Nato tarvitsee palattuaan yhteisen alueensa puolustukseen keskittyväksi liittokunnaksi.
Rutteen saattaa kohdistua Venäjän sijasta enemmän toiveita eurooppalaisten Nato-maiden suhteiden hoitamisesta toiseen ilmasuuntaan. Nato puolustuspolitiikan entisen johtajan Timo Kosterin mukaan juuri Rutte pelasti lopulta tilanteen, kun presidentti Donald Trump uhkasi Naton huippukokouksessa heinäkuussa 2018 Yhdysvaltain lähtevän omille teilleen, jos muut jäsenmaat eivät ala maksaa enemmän sotilasmenoja.
Trump ilmeisesti osti Rutten vakuuttelut siitä, että puolustusmenojen kasvu on jo alkanut ja että se on juuri Trumpin ansiota. Tämän asioista Rutte voisi olla Stoltenbergin jälkeen uusi "Trump-kuiskaaja", jolla olisi mahdollisuuksia käsitellä arvaamatonta Trumpia myös tämän mahdollisen toisen presidenttikauden aikana.
Münchenin turvallisuuskonferenssissa viime kuussa Rutte sanoi, että Euroopassa pitäisi lopettaa "jatkuva valitus Trumpista" ja alkaa toimia sekä omien maiden että Ukrainan puolustuksen vahvistamiseksi ihan oman edun nimissä.
Turkki ja Unkari taas jarrumiehinä?
Naton pääsihteerikuviot kytkeytyvät myös Euroopan unioniin, koska itäisen ja läntisen Euroopan välistä tasapainoa mitattaessa tarkastellaan myös korkeiden EU-virkojen täyttöä kesäkuun eurovaalien jälkeen. Natonkin johtoon aiemmin soviteltu Ursula von der Leyen jatkanee EU-komission puheenjohtajana, mutta auki ovat vielä Eurooppa-neuvoston, EU:n ulkopolitiikan korkean edustajan, EU-parlamentin puhemiehen ja mahdollisen uuden puolustuskomissaarin paikat.
Itäisistä jäsenmaista edellä mainittuihin virkoihin on spekuloitu ehdokkaiksi Kallaksen lisäksi myös esimerkiksi Puolan puolustusministeriä Radoslaw Sikorskia sekä Liettuan ulkoministeriä Gabrielius Landsbergisiä.
EU-ulottuvuus näkyy Naton pääsihteeripelissä myös toisella tapaa. Diplomaattilähteiden mukaan Turkki on jo nostanut esiin huolensa EU-maiden suosimisesta Natossa, koska Rutte on EU:n jäsenmaasta toisin kuin norjalainen Stoltenberg. Iro Särkän mukaan edessä voi siten olla vielä iltalypsyjä.
– Pelkästään se, että Turkki on alkanut puhua EU:n kautta, osoittaa, että yritystä siihen on. Suomen ja Ruotsin ennakkotapauksissa he jo saivat ostettua itselleen huomiota ja aikaa, Särkkä muistuttaa.
Unkarin Orbanin kanssa Rutte on ottanut aiemmin kiivaasti yhteen muun muassa oikeusvaltioperiaatteesta ja seksuaalivähemmistöjen oikeuksista. Unkarin ulkoministeri Peter Szijjarto antoi aiemmin tällä viikolla ymmärtää, ettei Unkari voi tukea Ruttea.
Voi siis olla, että Naton pääsihteerin valintaa viivästyttää lopulta sama tuttu parivaljakko kuin Suomen ja Ruotsin jäseneksi pääsyä.
Särkän mukaan Rutte saattaisi sopia hyvin tällaisen sekalaisen seurakunnan johtoon.
– Pääsihteerin hommassa pitää olla tekemisissä hyvin erilaisia politiikan tekemisen tapoja harrastavien poliitikkojen kanssa ja pystyä kuuntelemaan myös maita, joiden kanssa enemmistö ei ole samaa mieltä. Jos ajatellaan esimerkiksi tätä Turkin ja Unkarin episodia, niin kyllä siinä pitää olla aika pitkämielinen eikä ihan pienestä hermostua, Särkkä sanoo.