Tampereen Teknillisen yliopiston professori Lauri Kettunen voi olla suomalaisen mäkihypyn pelastaja. Sitä hän ainakin yrittää.
Kettunen nimitettiin marraskuun lopussa Suomen Mäkihypyn ja yhdistetyn johtoryhmän puheenjohtajaksi, mikä on jäänyt pienelle huomiolle. Hän on mäkihyppypomona tuore, mutta on toiminut maajoukkueen apuna jo toistakymmentä vuotta, muun muassa välinepuolella sekä ponnistuksen analysoijana.
Suomen mäkihypyn surkeus alleviivautuu uudella tavalla tänä viikonloppuna, kun Holmenkollenin kisoihin ei matkustanut yhtään hyppääjää. Huippu-urheiluyksikön johtaja Mika Kojonkoski sekä Hiihtoliiton toiminnanjohtaja Mika Kulmala ja puheenjohtaja Jukka-Pekka Vuori aloittivat jo keväällä kaikessa hiljaisuudessa prosessin, jolla syöksykierrettä pyritään katkaisemaan. Osana tätä, Kettunen pyydettiin mukaan.
– Se on selvää, että kun meidän hyppääjiemme tulokset eivät ole sitä, mitä kukaan on toivonut tai tavoitellut, niin suuntaa ei pysty muuttamaan yhtäkkisellä käänteellä. Kukaan henkilö ei vo kääntää kelkkaa, vaan urheilijoiden pitää kilpailla ja valmentajien pitää valmentaa. Kun haetaan uutta raidetta, se vie oman aikansa, Kettunen linjaa MTV Sportille.
– Palkallisia ihmisiä on todella vähän ja viime kädessä kaikki perustuu siihen, että ihmiset vapaaehtoisesti edistävät asioita lajin eteen. Yritämme aktivoida ihmisiä mahdollisimman paljon, että saisimme trendin käännettyä ylöspäin nykyisestä tilanteesta, Kettunen kertoo.
Kettunen muistuttaa, että vaikka laji kiinnostaa suomalaisia, muutoskeskutelua ei voi tehdä viiden miljoonan ihmisen kesken. Siksi muutosta on tehty kaikessa hiljaisuudessa.
Tavoite: Menestys Lahden MM-kisoissa
Tavoite kaikella on tietysti yksinkertainen: se, että suomalaiset mäkihyppääjät menestyvät paremmin. Ensimmäinen askel on tunnistaa se, mikä juuri nyt on vialla. Keskusteluja on käyty mäkipomojen, valmentajien ja henkisen asiantuntijan kesken, jotta pöytä saataisiin puhtaammaksi ennen seuraavaa harjoituskautta.
– Tärkeintä on se, että meillä on yhteinen päämäärätietoisuus, tiedetään mihin pyritään. Eli pyrimme siihen, että meidän hyppääjämme menestyvät jo ensi vuonna Lahden MM-kisoissa, Kettunen paaluttaa.
– Tämä on tavoite ja pyritään miettimään päivittäin, että mitä juuri nyt ja tässä voimme tehdä sen eteen, että meidän urheilijat menestyvät mahdollisimman hyvin Lahdessa.
Kettunen ei missään nimessä paukuttele henkseleitään, että "homma hoituu". Hän kuitenkin luottaa siihen, että vilpitön ahkeruus saa palkinnon. Kaikki kulminoituu yhteistyöhön: valmentajat, taustaihmiset ja koko mäkiyhteisö pitää saada toimimaan yhdessä.
– Iso asia on se, että millä tavalla lajin, sanotaanko organisaatio, palvelee urheilijaa, miten urheilija on keskiössä ja kaikki toiminta johtaa siihen, että urheilija käyttää oman potentiaalinsa parhaalla mahdollisella tavalla, Kettunen tiivistää.
– Kun kukaan ihminen ei ole täysin oikeassa tai täysin väärässä, se tarkoittaa sitä, että tarvitaan ensin erilaisia näkemyksiä pöydälle, että päästään yhdessä keskustelemaan millaisia havaintoja ja niistä pyritään jalostamaan yhteistä, parempaa ymmärrystä.
Päävalmentajakysymys ei ratkaisu
Tällä hetkellä näyttää siltä, että valmentamista pitäisi suunnata enemmän päävalmentajavetoiseksi. Mäkihyppy on herkkä laji, joten urheilija tarvitsee vierelleen tukea. Olisiko kuitenkin parempi, että kommunikointi tapahtuisi päävalmentajan johdolla?
– Onko eduksi tavoitteen kannalta, urheilijan menestymisen kannalta, että kommunikointi keskitettäisiin niin, että se menee päävalmentajavetoisesti ja päävalmentaja organisoisi ohjeet valmentajille, että mihin keskitytään ja miten toimitaan? Se on kysymys, joka on pöydällä ja mitä on mietitty. Siitä valmentajat ovat keskenään keskustelleet ja he hakevat toimintamallia, Kettunen selvittää.
Selvää on se, että muutosta on tultava. Nyt etsitään ne kriittiset tekijät, jotka täytyy hoitaa ensimmäisenä. Julkisuudessa on pyöritelty sitä, että ratkaisu olisi ulkomaalainen, lähinnä itävaltalainen, päävalmentaja. Kettusen mielestä olennaista on se, että kaikki – valmentajat, henkiset valmentajat ja muut taustahenkilöt – toimivat urheilijan parhaaksi.
– Päävalmentajakysymykseen fokusoimalla asiat eivät ratkea.
– Kukaan henkilö ei ole tässä sellainen taikasana, joka pystyisi tilanteen muuttamaan. Ei tilanne korjaannu, eikä menestys parane yksin sillä, että vaikka kuinka nimekäs valmentaja haettaisiin ulkomailta, Kettunen teroittaa.
Lahden MM-kisojen ensimmäiseen miesten mäkihyppytapahtumaan on nyt jäljellä 384 päivää. Paljon täytyy tapahtua.
2:04
Hiihtolajit live 10 kpl