Tehtävien päällekkäisyys puhuttaa: Voiko samaan aikaan toimia kansanedustajana, kunnanvaltuutettuna ja aluevaltuutettuna?

SDP:n puoluesihteeri Mikkel Näkkäläjärvi sanoi sunnuntaina Turun Sanomien haastattelussa, että toivoo kansanedustajien kolmoismandaatteja rajattavan. Rajaaminen tarkoittaisi Näkkäläjärven mukaan sitä, että kansanedustaja voisi olla ehdolla vain joko kunta- tai aluevaaleissa.

Kunta- ja aluevaalit pidetään samana päivänä ensi vuonna 13. huhtikuuta.

Hän sanoo, että on useaan otteeseen esittänyt muiden puolueiden puoluesihteereille sopuratkaisua asiaan liittyen.

– Valitettavasti en ole saanut tälle asialle riittävästi vastakaikua, sanoo Näkkäläjärvi Turun Sanomille.

Ei virallista keskustelua

Vihreät kannattaa kolmoismandaattien rajaamista.

– Se on meidän oikeuspoliittisessa ohjelmassa linjattu, kertoo vihreiden puoluesihteeri Anna Moring.

Moring kertoo, ettei ole saanut Näkkäläjärveltä virallista lähestymistä asian tiimoilta.

Myös kristillisdemokraattien puoluesihteeri Mikko Rekimies sanoo, ettei asiasta ole keskusteltu virallisesti puoluesihteereiden kesken.

– Enemmänkin ehkä niin, että siitä tullaan mahdollisesti tulevaisuudessa keskustelemaan, kertoo Rekimies.

Kristillisdemokraateilla ei ole vielä kantaa asiaan. Rekimies arvioi, että asiasta keskustellaan puolueessa ja eduskuntaryhmässä, kun syksy lähtee käyntiin.

Rekimies itse pitää tärkeänä, että puolueilla olisi samanlaiset käytännöt, jottei vaaliasetelma vääristyisi. Tunnetut kansanedustajat keräävät usein paljon ääniä vaaleissa.

Vihreät eivät ole linjanneet valmiista malleista, mutta Moringin mukaan pitäisi löytää sellainen tapa, joka on vaikuttava, mutta ei rajoittaisi ehdolle asettumista.

– Ei pitäisi olla mahdollista, että on yhtä aikaa kansanedustaja, kunnanvaltuutettu ja aluevaltuutettu, Moring sanoo.

Ehdolle asettumisen oikeutta vihreät ei halua rajata.

Myös RKP on valmis rajaamaan kolmoismandaattia, jos siihen vain löytyy sopiva keino.

– Juridisesti sitä on tietenkin hankala kieltää, meillä on hyvin vahva oikeus Suomessa asettua ehdolle, sanoo RKP:n puoluesihteeri Fredrik Guseff.

Kyseeseen voisi tulla epävirallinen "herrasmiessopimus".

– Olemme olleet avoimia sille, että tästä voitaisiin keskustella, mutta hankala sanoa, miten suurta kiinnostusta muiden puolueiden kohdalla on, Guseff kertoo.

"Kansalaiset arvioivat"

Kokoomuksen kanta on, että ehdokkaaksi asettuvan pitää saada harkita itse, missä vaaleissa on ehdolla.

– Kaikki saavat asettua ehdolle kaikkiin niihin vaaleihin kuin oikeaksi katsovat, ja kansalaiset voivat sitten arvioida tilanteen, sanoo kokoomuksen vt. puoluesihteeri Timo Elo.

Hän toteaa, että olisi iso asia, jos oikeutta asettua ehdolle rajattaisiin. Keskustelu asiasta on kuitenkin tervetullutta.

– (Keskustelua) käydään mielellään, ihan avoimin mielin.

Myöskään keskusta ei kannata kolmoismandaattien kieltoa tai rajaamista. Keskustan puoluesihteeri Antti Siika-aho kertoo, että keskustan näkemys on ollut koko ajan se, että kaksois- ja kolmoismandaatit eivät ole ongelma. Erilaisia tilanteita varten ovat olemassa hallintosäännöt, joiden avulla voidaan selvittää, milloin edustaja on esimerkiksi esteellinen tai jäävi päättämään jostain asiasta.

– Me keskustassa katsomme, että kansanvaltaiseen, demokraattiseen järjestelmään kuuluu se, että sinä saat olla ehdolla niissä vaaleissa kuin haluat, kertoo Siika-aho.

– Näen sen hyvin ongelmallisena, jos me ryhtyisimme lainsäädäntöteitse rajaamaan näitä mandaatteja.

Siika-aho ei lämpene myöskään epävirallisille sopimuksille.

– En jaksa luottaa, että tällaisilla epävirallisilla sopimuksilla voisi olla arvoa, muuten kuin korkeintaan paikallisesti. Pitää olla selvät säännöt, ja nykyisellään meidän vaalilainsäädäntömme tarjoaa reilut pelisäännöt.