Kun tekoäly vastaa välillä kysymyksiin mitä sattuu, voidaanko silloin edes puhua ”älystä”? Asiantuntijoiden mukaan kriittisyyteen on syytä.
Monet asiantuntijat muistuttavat, että oikeasti älykkään laitteen uhkakuvista puhuminen on tänään tarpeetonta, mutta kriittisyyteen on silti syytä. Nykypäivänä tekoäly voi olla avuksi viranomaispäätöksissä, mutta se puhuu myös puuta heinää ja voi levittää jopa diktatuurien propagandaa.
Aalto-yliopiston tekoälytutkija, apulaisprofessori Arno Solin muistuttaa, että tekoäly syöttää meille tänään verkossa valikoitua tietoa. Ihmisen valikoimaa.
– Sosiaalista mediaa, tämän päivän kansojen oopiumia, ohjaa tekoäly. Se yrittää oppia meidän käytöksestämme ja kiinnostuksen kohteistamme ja tarjoaa meille sisältöä, joka pitää meidät näillä alustoilla.
Tämä koskee erityisesti mainontaa. Me kaikki tiedämme, että kun käymme mainostajien sivuilla, verkko alkaa syöttää meille juuri tätä tavaraa ostettavaksi.
– Ihminen voi olla tällaiseen tarjontaan tyytyväinenkin, mutta negatiivista on se, miten vaikutetaan mielipiteisiin ja poliittiseen päätöksentekoon, huomauttaa Solin.
– Kun saamme vain sitä tietoa, mitä haluamme, se pitää meidät omassa kuplassamme emmekä opi ymmärtämään muita näkökulmia.
Tekoälyn kehittäjä Google: Ei haastattelua
Tekoälyn merkittävä kaupallinen kehittäjä yrityksille ja valtioille on Google. Asian ytimessä -ohjelma pyysi Googlelta haastattelua – kiinnostaako sitä, mihin tarkoituksiin tekoälyä käytetään?
Ensin Googlen Suomen edustaja ilmoitti, että he haluavat olla mukana keskustelussa – ja pyysivät lähettämään kysymykset. Tämän jälkeen kuitenkin tuli vastaus, jonka mukaan Google ei voi antaa haastattelua aikataulusyistä johtuen.
Eettisen tekoälyn tutkija Jaana Hallamaa Helsingin yliopistosta hymähtää kuultuaan Googlen reaktiosta.
– Heidän pitäisi kantaa enemmän vastuuta, mutta se maksaa.
Hallamaan mukaan tekoälyn kehittäminen ilman etiikkaa edistää vain maailman polarisoitumista.
– Koodinvääntäjät käyttävät hyväkseen inhimillisiä heikkouksiamme saadaksemme meistä asiakkaita. He sanovat, että on aivan teidän oma asianne, mitä verkossa teette.
Hallamaa muistuttaa, että esimerkiksi Kiina rakentaa autoritaarista valvontavaltiota tekoälyn avulla.
– Valtio kokoaa siellä tietoja kansalaisista ja vaikkapa kasvojentunnistusjärjestelmällä voidaan kadulta tunnistaa ihminen ja yhdistää hänet tietoihinsa.
– Pohjoismaisessa demokratiassa me ajattelemme, että valtion tulee käyttää julkisissa rekistereissä olevia tietoja kansalaisten hyväksi. Ja pääsy noihin rekistereihin tulee olla tarkasti rajattua ja jokaisesta käynnistä jää jälki.
Yhä vain tekoälykäs "purkka-automaatti"
Hallamaan mukaan Suomen kaltainen avoin demokratia voi monin tavoin hyötyä tekoälystä sen järkevällä ja avoimella suunnittelulla.
– Rutiininomaisia tukipäätöksiä voi hoitaa tekoälyllä kuin myös terveydenhuollon kartoituksia, mutta ei inhimillisiä kohtaamisia. Kun rutiinikäsittelyt hoitaa tekoäly, sosiaalityöntekijälle voi jäädä aikaa yksilölliseen palveluun.
Tosin tässä on todellisena uhkana esitetty, että tekoälyn korvatessa rutiinityöt niiden tekijöitä ei enää tarvita lainkaan.
Aalto-yliopiston Solin pitää ajatusta oikeasti älykkäästä tekoälystä liioiteltuna. Kehitys on päinvastoin hidastunut viime vuosina.
– Tekoäly voi ”esittää älykästä”, mutta sitä se ei ole. Se syöttää ulos ihmisen sille syöttämää tietoa. Se on enemmänkin purkka-automaatti.
Kun testaamme kohuttua CHAT GPT-sovellusta ja kysymme esittelyä Solinista itsestään, tekoäly väittää hänen apurahoistaan ja työryhmistään puuta heinää.
Miksi näin? Koska tekoäly ei koskaan vastaa: en tiedä. Se ei osaa vastata näin.
– Sen tehtävä on syöttää tekstiä, uskottavan oloista tekstiä. Sen tavoite ei ole puhua faktaa, naurahtaa Solin.