Terveydenhuollon henkilökunnan sairastumista koronaviruksen aiheuttamaan tautiin ei tilastoida Suomessa systemaattisesti, käy ilmi STT:n selvityksestä. Henkilökunnan sairastavuus on olennainen tieto arvioitaessa esimerkiksi terveydenhuollon kantokykyä ja henkilökunnan riittävyyttä kuormittavassa tilanteessa.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksella THL:llä tietoja ei ollut, ja se ehdotti kääntymistä paikallistason puoleen. Sairaanhoitopiireissä ja niitä suuremmilla sairaanhoidon erityisvastuualueilla tietoja ei myöskään ollut.
– Useilla alueilla tätä tietoa ei kerätä järjestelmällisesti, Varsinais-Suomen sairaanhoitopiirin johtajaylilääkäri Mikko Pietilä sanoo.
Pietilä on yksi Suomen viiden erityisvastuualueen johtajaylilääkäreistä. Hän kartoitti valtakunnallista tilannetta myös muilta sairaanhoidon erityisvastuualueiden johtajaylilääkäreiltä. Ainoastaan yhdeltä erityisvastuualueelta löytyi valmiiksi kerättynä kattavaa tietoa henkilökunnan tartunnoista. Tämäkin tieto oli kuukauden vanhaa.
THL:stä kerrottiin STT:lle, että henkilökunnan koronatartuntoja kootaan nyt tilastoksi. Tilaston julkaisu menee kuitenkin ensi viikolle.
Ammatti jää testattaessa pimentoon
Henkilökunnan sairastavuuden tilastointikapeikkoon Pietilä löytää ainakin muutaman syyn. Testattavaksi on hakeuduttu eri reittejä. Tartuntatapaukset olisivat voineet jäädä kootusti työterveydenhuollon haaviin, mutta Pietilän mukaan epidemian alkuvaiheessa useat terveydenhuollon työntekijät kävivät testeissä muuta kautta, esimerkiksi päivystyksessä.
Päivystyksessä testattavan ammatti jää helposti pimentoon.
– Ihmisen ei tarvitse kertoa, onko hän meidän työntekijämme, jos hän menee näytteenottopisteeseen, Pietilä sanoo.
Testatun ihmisen ammattia ei myöskään kysytä tutkimuslähetettä tehtäessä. Ammattiin kiinnitettään huomiota mahdollisesti vasta siinä vaiheessa, kun aletaan kartoittaa altistuneita.
– Jos siinä vaiheessa todetaan positiivisuus, alkaa kummasti kiinnostaa työpaikka ja mahdolliset altistuneet siellä. Tämä tulee enemmän vasta siinä vaiheessa esille, johtajaylilääkäri kertoo.
Pietilä pohtii, että jossain vaiheessa henkilökuntaa voitaisiin testata vasta-ainetesteillä, jotka osoittaisivat, ovatko he sairastaneet koronaviruksen.
Laajoja tartuntoja ei tiedossa Laakson ulkopuolella
Helsingin pormestari Jan Vapaavuori kertoi aiemmin tällä viikolla, että Laakson sairaalan työntekijöillä on todettu lähes 70 koronavirustartuntaa.
Helsingin sairaalan johtajalääkäri Laura Pikkarainen kertoo, että ensimmäiset henkilökunnan tartunnat ajoittuvat maaliskuun loppuun.
– Tilanne muuttui huhti-toukokuun vaihteessa laajemmaksi, Pikkarainen kertoo tekstiviestitse.
Laakson tartunnat ovat edelleen selvityksessä oleva mysteeri. Pikkaraisen mukaan sairaalassa on ollut suojavälineitä saatavilla tarpeita vastaavasti.
– Suojautumisen suhteen on noudatettu ohjeita, eikä toistaiseksi ole tullut esiin muutakaan, missä olisi toimittu ohjeista poikkeavasti, Pikkarainen sanoo.
Erityisvastuualueilta ja keskeisiltä liitoilta saatujen tietojen perusteella Laakson sairaalan tapaus vaikuttaisi laajuudessaan olevan ainoa laatuaan.
– Mutta kyllä tällaisia useampia ryhmäaltistumisia saman organisaation sisällä on. Myös Uudenmaan ulkopuolella, kertoo sosiaali- ja terveysalan ammattiliiton Tehyn työympäristöasiantuntija Kaija Ojanperä tähdentämättä paikkakuntia tarkemmin.
Tiedossa on, että Attendon hoivakodissa Kiuruvedellä sairastui vanhusten lisäksi niin moni henkilökuntaan kuuluva, että hoivakodin toimintavastuu siirtyi huhtikuussa Ylä-Savon sote-kuntayhtymälle.
– Myös yli puolet vakihenkilökunnasta on sairastunut, ja sen vuoksi meiltä puuttuu sairaanhoidollista osaamista. Koemme, että emme voi näissä olosuhteissa taata asukasturvallisuutta, Attendon toimitusjohtaja Virpi Holmqvist kertoi huhtikuussa.
Liitot seuraavat työoloja huolestuneina
Lääkäriliiton tiedossa on tällä hetkellä kaksi lääkärin koronaviruskuolemaa, joista kumpikin tapaus on ollut esillä myös mediassa. Kummassakin tapauksessa tartunnat oli saatu ulkomailta eivätkä liittyneet potilastyöhön.
Tehyn tiedossa ei ole hoitajien koronakuolemia.
Esimerkiksi Italiassa, jonne virusepidemia iski voimalla, on raportoitu yli sadan lääkärin ja kymmenien hoitajien kuolleen virukseen. Italian kansanterveyslaitoksen mukaan lähes 25 500 terveydenhoidon henkilökuntaan kuuluvaa on saanut koronavirustartunnan.
Suomessa oli perjantaihin mennessä todettu koko väestössä hieman yli 6 200 koronavirustartuntaa. Terveydenhuollon henkilökunnan tartunnat ovatkin vain murto-osa Italian luvuista. Tästä huolimatta liitot seuraavat huolestuneina jäseniensä työoloja myös Suomessa.
– Todennäköisesti ja valitettavasti kuolemantapauksia tulee enemmän kuin kaksi, sanoo Lääkäriliiton varatoiminnanjohtaja Hannu Halila.
Lääkäriliiton ja Tehyn mukaan pulaa suojavälineistä on edelleen useilla työpaikoilla. Sosiaalipuolella tukeudutaan yhä osin kangasmaskeihin ja erikoissairaanhoidossa suojatakkien puutteetta tilkitään paikoin kertakäyttöisillä sadetakeilla.
– Työantajan pitää riski poistaa työpaikalla. Riskiryhmään kuuluva työntekijä pitäisi siis poistaa tartunnankantajan läheltä. Mikäli tämä ei ole mahdollista, työntekijä pitää suojata tosi hyvin. Tämä on hieman ristiriitainen tilanne, että riskiryhmäläinen osallistuu hoitoon huonoilla suojaimilla, Tehyn Ojanperä sanoo.
Yllättäen ongelmia on ollut myös työantajan joustossa, kun riskiryhmäläiset ovat pyytäneet siirtoa esimerkiksi etätöihin, Lääkäriliiton Halinen kertoo.
– Kun on pyydetty siirtoa pienemmän tartuntariskin työtehtäviin, lääkärit ilmoittavat tapauksista, joissa tällaiseen ei ole suostuttu.