Hoitajien rokotevelvoite voimaan tiistaina – rokottamattomat voivat yhä työskennellä potilaiden kanssa

Helmikuun alusta lähtien sosiaali- ja terveydenhuollon työnantajalla on velvollisuus huolehtia siitä, että työntekijä ei aiheuta potilaille ja asiakkaille koronatartunnan riskiä.

Käytännössä se tarkoittaa, että potilaiden kanssa voivat työskennellä vain riittävän rokotussuojan saaneet tai koronan jo sairastaneet työntekijät.

Myös enintään kolme vuorokautta vanha negatiivinen koronatestitodistus katsotaan riittäväksi suojaksi.

Lue myös: Kaikki hoitajat eivät halua koronarokotetta ottaa - MTV Uutisten haastattelema hoitaja kertoo miksi

Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirissä (HUS) työntekijöiltä on viime viikosta alkaen tarkistettu koronatodistuksia eli koronapasseja.

– Sisäinen ohjeistus on, että toimitetaan tuloste esihenkilölle EU:n koronatodistuksesta. Jos on huomattu, että riittävää suojaa ei ole, on mietitty mahdollisuutta sijoittua muihin tehtäviin, kertoo HUSin hallintoylihoitaja Marja Renholm.

Renholmin mukaan HUSissa riittävä suoja on kolme koronarokoteannosta tai kaksi rokoteannosta sekä sairastettu tauti viimeisten kolmen kuukauden aikana.

Jos riittävää suojaa ei ole, työnantajan on ensisijaisesti tarjottava työntekijälle muita työtehtäviä.

Jos muita töitä ei ole tarjolla tai työntekijä kieltäytyy niistä, voidaan palkanmaksu lain mukaan keskeyttää. 

Renholmin mukaan HUSissa kenenkään palkanmaksu ei keskeydy huomenna, sillä muita työtehtäviä on löytynyt.

– Potilaiden hoitotehtävistä on siirretty vaikkapa ajanvaraukseen ja lähetteiden käsittelyyn liittyviin tehtäviin.

"Nämä ovat isoja asioita"

Renholmilla ei ole tietoa siitä, kuinka monta työntekijää on siirretty toisiin tehtäviin puutteellisen rokotesuojan vuoksi. Yhteensä HUSissa työskentelee noin 14 500 työntekijää, joita rokotevelvoite koskee.

– Ihan tarkkaa tietoa vielä tänään ei ole. Pienistä prosenteista puhutaan.

Renholmin mukaan HUSin hoitohenkilökunnasta toisen annoksen on ottanut yli 95 prosenttia henkilökunnasta.

Kolmannen annoksen on ottanut noin 70 prosenttia mutta kaikki kolmannen annoksen ottaneet eivät näy HUSin tilastoissa, sillä rokoteannoksia on jaettu myös muissa rokotepisteissä, kuten kunnissa.

Renholm myöntää, että koronapassien tarkastaminen työntekijöiltä on herättänyt erilaisia reaktioita.

– Nämä ovat isoja asioita ja osalle hyvinkin herkkiä asioita. Siksi on pyritty yhteistyössä keskustellen etsimään erilaisia ratkaisuja.

Myös rokottamattomat työntekijät voivat jatkossakin työskennellä potilaiden kanssa rokotevelvoitteesta huolimatta. Lain mukaan työntekijä, joka ei lääketieteellisistä syistä voi ottaa rokotetta, on riittävän suojattu, jos hänellä on enintään 72 tuntia ennen työvuoroon saapumista tehdyn koronatestin negatiivinen testitulos.

Lue myös: Hoitaja Petra ei aio ottaa rokotetta, vaikka olisi pakko – alanvaihto pelottaa ja surettaa: "Vanhustenhoito on alani – se on niin lähellä sydäntäni"

– Tilanne arvioidaan aina yksilöllisesti ja katsotaan esimerkiksi sitä, onko jokin lääketieteellinen syy olla ottamatta rokotetta. Työterveyshuollon kanssa arvioidaan työskentely omassa yksikössä. Käytännössä edellytetään enintään 72 tuntia vanhaa testitodistusta ja työskennellään paremmin suojattuna FFP2-maskin kanssa.

Käytännössä negatiivisen testitodistuksen avulla työskentelevä joutuu käymään koronatestissä joka kolmas päivä.

Renholmin mukaan koronatestimahdollisuus tarjotaan työntekijöille maksutta.

Laki sallii myös rokottamattomien työskentelyn potilaiden kanssa

Suomessa on arviolta 330 000–422 000 sosiaali- ja terveydenhoitoalalla työskentelevää.

Hoitajajärjestö Superin puheenjohtaja Silja Paavola arvioi, että heistä yli 30 000:lla ei ole riittävää koronarokotussuojaa. Tiedot perustuvat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) lukuihin parin viikon takaa.

Hoitajajärjestö Tehyn toiminnanjohtaja Else-Mai Kirvesniemi muistuttaa, että laki sallii yhä rokottamattoman hoitajan työskentelyn potilaiden kanssa. Rokotevelvoite ei siten välttämättä tarkoita hoitajapulan jyrkkää pahenemista.

– Laissahan on vielä niin sanottu varaventtiili. Eli jos on työvoimapula, niin työnantaja voi käyttää myös rokottamatonta henkilöä. Ja vaikuttaa siltä, että joka puolella Suomen on aikamoinen hoitajapula tällä hetkellä. Tietenkin silloin, jos henkilöä ei voida sijoittaa muihin tehtäviin tai hoitajapulaa ei ole, niin palkanmaksun keskeyttäminen on mahdollista.