Puutteellinen sairaanhoito ja väenpaljous lisäävät tartuntatautien riskiä Kreikan saarten suurilla pakolaisleireillä, arvioidaan avustusjärjestöistä. Huoli leirien mahdollisesta koronavirusuhasta voimistui alkuviikolla, kun Lesboksen saarelta varmistui ensimmäinen koronavirustartunta.
SPR:n mukaan pelkästään Kreikan suurimmassa eli Morian leirissä on melkein 20 000 ihmistä, jotka asuvat tiheästi ja huonoissa olosuhteissa.
Pisaratartuntana leviävissä infektioissa, kuten koronaviruksessa, on kuitenkin oleellista, että sairastuneet pystytään eristämään ja itse kukin välttää läheistä kontaktia ihmisiin, joilla on hengitystieinfektio. Toinen merkittävä asia on käsienpesumahdollisuudet, joita pakolaisleireillä ei välttämättä ole tarpeeksi.
– Kaikki tämmöiset olosuhteet aiheuttavat sen, että siellä on erittäin suuri riski tartuntojen leviämiselle, sanoo terveydenhuollon neuvonantaja Rea Noponen SPR:n katastrofiyksiköstä.
"Olosuhteita pitäisi parantaa"
Lääkärit Ilman Rajoja -järjestöllä on Morian pakolais- ja siirtolaisleirillä klinikka, jossa hoidetaan päivittäin noin 80–100 potilasta. Järjestön mukaan terveyspalvelut ovat kuitenkin pakolaisleireillä riittämättömät ja leireillä on liikaa ihmisiä niiden kapasiteettiin nähden.
– Nyt pitäisi keskittyä siihen, että leirien olosuhteet parantuisivat ja sitä kautta olisi valmius, että ihmiset saavat sairaanhoitoa riippumatta siitä, mikä tauti on kyseessä, sanoo toiminnanjohtaja Linda Konate Lääkärit Ilman Rajoja -järjestöstä.
Vaikka ihmisten eristäminen voi olla epidemiatilanteessa vaikeaa, on näihin tilanteisiin jouduttu eri pakolaisleirillä aiemmin esimerkiksi tuhkarokon tai koleran vuoksi. Konaten mukaan tautien leviämistä pystytäänkin rajoittamaan, jos siihen on valmius ja riittävät resurssit.
Tieto tärkeää
SPR:n Noponen korostaa, että epidemioiden ehkäisyssä keskeistä on oikean tiedon jakaminen.
– Osataanko tieto antaa niin, että se menee perille ja sitä toteutetaan? Onko luku- ja kirjoitustaitoisia ihmisiä? Yhteistä kieltä ei välttämättä ole, kun leireillä on melkein puolet afganistanilaisia, sitten on syyrialaisia ja somaleja.
Koronavirusepidemian varalta pohdittavia kysymyksiä on muun muassa se, miten palvelut järjestetään vakavasti sairaille. Tilannetta vaikeuttaa se, että leireillä olevien terveydentila on usein jo lähtökohtaisesti muita heikompi. Lisäksi leireillä on paljon lapsia, joista osa on ilman vanhempia.
Noponen pitää oleellisena kysymyksenä myös sitä, millaiset mahdollisuudet leireillä on tehdä koronavirustestejä. Hänen tietojensa mukaan monissa maissa ei ole riittävästi testimahdollisuuksia. Poikkeus ainakin toistaiseksi ovat länsimaat, joihin Kreikkakin lukeutuu.