Lääkärit ilman rajoja -järjestön toiminnanjohtaja Linda Konate ja järjestön kautta Gazassa vuonna 2020 työskennellyt lääkäri Henriikka Ollilla ovat huolissaan Gazan terveydenhuollon tilanteesta ja hygieniatason laskun tuomista terveysriskeistä.
Gazan kaista on hieman Espoon maa-alaa suurempi alue, jolla asuu yli kaksi miljoonaa asukasta. Israelin ja Hamasin välinen konflikti on pakottanut noin puoli miljoonaa gazalaista siirtymään kodeistaan kohti alueen eteläosaan.
– Hyvin pienellä alueella on suuri määrä ihmisiä olosuhteissa, jotka luovat terveysriskejä, Linda Konate kertoo.
Gazaan on kansainvälisten ponnistusten avulla saatu toistaiseksi riittämättömästi apua tarpeeseen nähden. Vedenpuute on tällä hetkellä suuri ongelma, sillä siitä oli pulaa jo ennen konfliktia.
– Tällä hetkellä arvioidaan, että ihmiset saavat arviolta noin kolme litraa vettä päivässä, Konate sanoo.
Lue myös: Israel sanoo sallivansa polttoainekuljetukset Gazan kaistalle vasta, kun polttoaine loppuu sairaaloista
Määrä kattaa sekä juomiseen, ruuanlaittoon että peseytymiseen tarkoitetun veden. Konate huomauttaa, että katastrofitilanteissakin ihmisten suositellaan saavan noin 15–20 litraa vettä päivässä. Vertailuna voidaan todeta, että suomalaiset käyttävät vettä keskimäärin 120–150 litraa päivässä.
Gazan infrastruktuuri ja sähkönsaanti ovat kärsineet viime viikkojen aikana pahasti Israelin iskuissa. Sen vuoksi esimerkiksi vedenpuhdistamot eivät toimi.
– Ihmiset juovat likaista vettä. Tämä voi aiheuttaa esimerkiksi ripulitauteja ja sairauksia. Toinen huoli on nestehukka, Konate kertoo
Myös puutteellinen jätehuolto voi heikentää veden laatua ja lisätä samalla likaisen veden aiheuttamia terveysriskejä.
Vaarassa ovat etenkin alle viisivuotiaat lapset
Hygieniatilanteen ja likaisen veden aiheuttamat ripulitaudit ja nestehukka voivat olla erityisen vaarallisia pienille lapsille.
– Ne leviävät helposti, jos puhdasta vettä ei ole ja silloin voidaan puhua ihan epidemiasta, Konate sanoo.
Suuren ihmisjoukon majoittuminen ahtaasti lisää myös hengitystieinfektioiden riskiä. Suurin osa Pohjois-Gazasta etelään paenneista on majoittunut esimerkiksi kouluihin ja muihin isoihin rakennuksiin, joihin ei tule vettä eikä niissä ole toimivia wc-tiloja.
– Sen lisäksi, että hygieniaolosuhteet aiheuttavat riskin, Gazassa perusterveydenhuoltokaan ei toimi. Tämä synnyttää tilanteen, jossa tauteja ei voida hoitaa eikä ennaltaehkäistä, Konate sanoo.
Lue lisää: Israelilla tukala paikka Gazassa: Kaupunkisota tasaa ylivoimaa
Veden lisäksi myös ruuasta on pulaa.
– Ruokaa ei ole riittävästi ja osa ihmisistä näkee nälkää. Esimerkiksi siellä pitkään toimineet leipomot eivät toimi ilman polttoainetta.
Aliravitsemus lisää muiden sairauksien riskiä erityisesti lapsilla, sillä vastustuskyky on jo valmiiksi alentunut.
– Jos esimerkiksi aliravittu lapsi saa toisen sairauden eikä kunnollista hoitoa, niin riskit kasvavat nopeasti, Konate kertoo.
Synnyttäminen konfliktialueella on vaarallista äidille ja lapselle
Gazan terveydenhuolto toimii tällä hetkellä äärirajoilla eivätkä kaikki saa tarvitsemaansa hoitoa. Anestesian ja tehohoidon erikoislääkäri Henriikka Ollila pitää lähes päivittäin yhteyttä Gazassa Al Shifa -sairaalassa työskentelevään kirurgiin.
Keskiviikkona lähettämässään viestissä kirurgi oli kertonut generaattorista riittävän sähköä enää vain tunneiksi.
– Hän oli todella huolissaan, Ollila kertoo.
Henriikka Ollila.
Tämän jälkeen kirurgi ei ole päivittänyt sairaalan tilannetta.
Sähkön saanti voi olla elämän ja kuoleman kysymys. Esimerkiksi keskoskaapit tarvitsevat toimiakseen sähköä. Gazassa synnyttää keskimäärin noin 5 000 naista viikossa
Tilanne on vaikea myös konfliktissa vammoja saaneiden osalta. Heitä on tuhansia, ja luku kasvaa uusien iskujen myötä. Vammat ovat usein pitkäaikaista erikoissairaanhoitoa tai useita leikkauksia vaativia. Tähän ei välttämättä ole aikaa tai resursseja.
– Leikkausten jälkeen voi syntyä tulehduksia. Jos lääkkeita ei ole, niin seuraukset voivat olla yksilölle valtavia, Konate kertoo.
Lue lisäksi: Gazan suurimpaan pakolaisleiriin iskettiin toistamiseen kahden päivän sisällä – YK:n mukaan voivat olla sotarikoksia
Kroonisten sairauksien kuten kuten diabeteksen tai sydän- ja verisuonitautien hoito on puutteellista, sillä lääkkeitä ja resursseja ei ole riittävästi.
Ollilan mukaan Gazan terveydenhuollon tilanne oli haastava jo vuonna 2020, jolloin hän työskenteli alueella.
– Gazan saarron takia sinne ei saanut tuoda morfiinia. Tämä vaikeutti merkittävästi leikkauksen jälkeisen kivun hoitamista, Ollila kertoo.
Gazan lääkärit työskentelevät äärirajoilla
Ollila kertoo, että paikan päällä työskentelevät lääkärit ovat lähes neljän viikon yhtäjaksoisen konfliktitilanteen jäljiltä hyvin uupuneita.
– Heillä on tunne, että maailma ei tee mitään, vaikka tällaista tapahtuu. Toisaalta he jatkavat työtä potilaiden puolesta eivätkä anna periksi niin kauan kuin jotain on mahdollista tehdä, Ollila sanoo.
Lue myös: Länsirannalla odotetaan Gazan sodan leviävän sinnekin – ”Perheenjäseniämme tapetaan kansanmurhassa”
Myös Linda Konate sanoo, että sairaalat ovat hyvin täynnä, ja potilaille on jouduttu ajoittain tekemään leikkauksia sairaalan lattialla. Lääkepulan vuoksi leikkauspotilaita ei ole pystytty kunnolla nukuttamaan eikä kipulääkkeitä ole mahdollista antaa. Lääkärit joutuvat myös tekemään päätöksiä siitä, kuka hoitoa tarvitsee eniten.
– He joutuvat myös tekemään sen valinnan, jäädäkö hoitamaan potilaita vai yrittää viedä oma perheensä turvaan, Konate sanoo.
Lääkärit ilman rajoja pyrkii samaan Gazaan etenkin lääkintätarvikkeita. Esimerkiksi viime sunnuntaina Gazaan lähetettiin Egyptin kautta 26 tonnia etenkin kirurgiaan tarvittavia lääkintätarvikkeita yhteistyössä Maailman terveysjärjestön WHO:n kanssa.