Karri Kivi luotsasi Nuoret Leijonat maailmanmestariksi vuoden 2014 alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa. Kivi muistaa joutuneensa turnauksen aikana toppuuttelemaan joukkueensa ykköstähteä Teuvo Teräväistä.
Suomen alle 20-vuotiaiden jääkiekkomaajoukkue palasi vuonna 2014 maailmanmestariksi 16 vuoden tauon jälkeen päävalmentaja Karri Kiven alaisuudessa.
Yllä olevalla videolla kultatunnelmia Nuorten Leijonien juhlista tammikuulta 2014 sekä dramaattisen MM-finaalin ratkaisut.
Kivi hyppäsi pestiinsä kesällä 2013. Edelliset MM-kisat olivat menneet Harri Rindellin alaisuudessa täysin penkin alle, kun Suomi joutui karsintaan.
Kiven saapuessa pestiin lyötiin hänen eteensä nimilista pelaajista, jotka valittiin Kiven ensimmäiseen kilpailulliseen kesäturnaukseen.
– En suurinta osaa pelaajista tuntenut. Sain ensimmäisen kerran listan pelaajista, jotka oli valittu minulle, ja joilla lähdimme Lake Placidiin. Siitä opin tuntemaan pelaajia matkalla, Kivi muistelee MTV Urheilulle.
Kun Kivi pestattiin Nuorten Leijonien päävalmentajaksi, aloitti hän oman työryhmänsä kokoamisen poikkeuksellisella tavalla. Kivi ei haalinut itselleen ensin apuvalmentajia, vaan pestasi ensin henkilön toiseen merkittävään tehtävään.
– Huolto on joukkueen sielu. Se on tärkein. Ensimmäinen ihminen, jolle soitin, oli JP Jansson – huoltaja. Ennen kuin soitin kenellekään muulle. Muistan, että se oli erikoinen soitto. En tiedä, onko kukaan koskaan aloittanut ykköshuoltajasta oman tiiminsä kokoamisen, Kivi naurahtaa.
Kauteen lähdettäessä Kiven tiedossa oli kolme pelaajaa, jotka taistelevat heti alkukaudesta NHL-paikasta: Rasmus Ristolainen, Olli Määttä ja Aleksander Barkov.
Barkovin kohdalla oli alusta pitäen selvää, että hän tulee pelaamaan NHL:ssä, eikä hän täten tule olemaan käytettävissä vuodenvaihteen MM-turnauksessa. Tästä huolimatta Kivi tapasi Barkovin Tampereella kesällä 2013.
– Tapasin pojat ennen turnausta. Muistan Barkovinkin, kun kävin Tampereella juttelemassa, vaikka tiesin, ettei hän kyllä pelaa. Muistan, että hän teititteli. Harva suomalainen nuori mies teitittelee. Sanoin, ettei nyt tarvitse teititellä. Muistan, että hänen vaatimattomuutensa ja kohteliaat tavat ovat olleet jo silloin (läsnä). Muistan tänä päivänäkin sen kohtaamisen, Kivi muistelee.
Barkovin lisäksi myös Olli Määttä nappasi lopulta paikkansa NHL:stä, eikä häntäkään nähty Nuorissa Leijonissa. Ristolainen puolestaan pääsi kisakoneeseen.
– Lähtötilannehan oli se, että Barkov, Ristolainen ja Määttä olisivat voineet olla joukkueessa. Se oli selvää, että Barkov pelaa NHL:ää. Siinä vaiheessa, kun kesällä aloitettiin, luulin, että Määttä on kisoissa ja Ristolainen ei. Sitten se menikin toisin päin, Kivi sanoo.
Joukkueenrakennus alkoi jo kesällä ja eteni syksyn mittaan mallikkaasti.
– Se vuosihan meni ihanteellisesti. Meillä oli juuri oikeaan aikaan vastoinkäymisiä ja onnistumisia. Se on minun paras valmennusprojektini ikinä. Mentiin kohti MM-kisoja ja pudotuspelivaiheita. Silloin jengi oli rento ja valmiina, kun kaikki oli koettuna, Kivi kertoo.
Teräväisestä kapteeni
Kiven nimeämään MM-joukkueeseen mahtui lopulta liuta tämän päivän nimimiehiä. Ristolaisen lisäksi joukkuetta tähdittivät muun muassa Teuvo Teräväinen, Artturi Lehkonen, Juuse Saros ja Saku Mäenalanen.
Kultajoukkueen kirkkain tähti oli kuitenkin kapteeninakin toiminut Teräväinen. Taiturimainen sentteri takoi seitsemään otteluun 15 (2+13) tehopistettä ja voitti turnauksen pistepörssin kirkkaasti.
– Varmaan se kapteeniuskin häntä jotenkin skarppasi. Hän oli harjoituksissa ja peleissä meidän ykkösjätkä. Hän oli treeneissäkin ihan huippu. Treenejä on niin vähän, että on tosi tärkeää, että ykköskentän sentteri näyttää, mitä tehdään. Hän oli hyvä esimerkki, Kivi kehuu.
Teräväinen huokui pelihaluja läpi turnauksen. Kivi joutui turnauksen aikana jopa toppuuttelemaan innokasta tähteään.
– Muutaman pelin jälkeen – varsinkin Ruotsi-pelin jälkeen – kun hänellä oli kovat peli-innot, hän sanoi, että tekisi mieli pelata vielä enemmän. Jouduin sanomaan hänelle, että mä en halua peluuttaa sua. Yksinkertaisesti. Näen, että sinulla on virtaa, mutta tämä on turnaus. Minun on pakko (lepuuttaa). Teuvo oli vähän, että "saatana, haluaisin kehiin". Sanoin, että pelaat nytkin jo niin paljon, että ei käy. Mutta hyvä, että sanoi, Kivi nauraa.
Teräväinen muodosti kisoissa tehokkaan ykkösketjun yhdessä Mäenalasen ja Lehkosen kanssa. Ketjun muovaamiseksi Kivi joutui kuitenkin käyttämään taivuttelutaitojaan.
– Oikeata laitaa pelanneelle Artturi Lehkoselle koetin ehdottaa, että onnistuisiko vasen. Hän oli vähän, että ei hän oikein tiedä. Kun hän oli Teräväisen vasemmalla puolella ja Mäenalasen kanssa, niin hänhän teki hyvät tehot. Siihen ei sitten enää puututtu.
Yhtenä yllätysnimenä MM-kisoihin tiensä raivasi sittemmin Leijonissa kovaa jälkeä tehnyt Mikko Lehtonen, joka pelasi tuolloin TUTO:n paidassa Mestiksessä. TUTO:a valmentanut Ismo Lehkonen teki Kivelle jo hyvissä ajoin suunnitelmansa selväksi Lehtoseen liittyen.
– Mikko Lehtonen oli varmaan ranking-numero 12 puolustajista, kun se lista tuli. Ismo Lehkonen sanoi, että hänellä on hyvät suunnitelmat. Hän pelaa meillä TUTO:ssa näin ja sitten hän on kisoissa valmiina. Sitten hän oli meillä kakkoskentän pakki. Se oli pelaajatarina, joka todellakin meni suunnitelmallisesti kohti kisoja. Ei varmasti olisi ollut vielä toukokuussa kisoissa, Kivi muistaa.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Karri Kivi luotsasi Nuoret Leijonat maailmanmestariksi vuoden 2014 alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa.
"Emmehän me pärjää yhtään"
Kivi ja Nuoret Leijonat saivat lähteä MM-kisoihin ilman suurempia menestyspaineita, sillä Suomi ei ollut edellisissä kisoissa niittänyt suurempaa menestystä.
Alkulohkossa Suomi hävisi Ruotsille ja Sveitsille, mutta kaatoi Norjan ja Venäjän. Varsinkin Venäjä-voitto oli valmennukselta ja pelaajilta täydellinen onnistuminen, sillä kisoja edeltäneessä turnauksessa Venäjä oli antanut Leijonille kyytiä.
– Marraskuussa pelatussa viimeisimmässä turnauksessa meillä ei ollut mitään mahdollisuuksia Venäjää vastaan. Se johtui kahdesta syystä. Ensinnäkään emme pärjänneet yhtään yksi vastaan yksi -tilanteissa. Sanoin Haapakosken Mikolle, että ei helvetti, emmehän me pärjää yhtään, Kivi muistelee.
– Toinen juttu oli takakolmioylivoima. Venäjällä se oli niin vaarallinen. He paukuttivat kolme maalia ja hävisimme sen pelin marraskuussa 2–3, eikä meillä ollut mitään saumaa siinä pelissä. Ne numerot valehtelevat, Kivi jatkaa.
Apuvalmentaja Haapakoski ehdotti Kivelle hyväksi toteamaansa "rinkulaträppiä", jossa pelaajat asettuvat 1–4-astelmassa lähes omalle puolustussiniviivalle muodostaen samalla rinkulan kaltaisen muodostelman.
Kivi tarttui apuvalmentajansa ehdotukseen, mikä kannatti. Suomi kaatoi Venäjän alkulohkossa tylysti 4–1 ja eteni lohkokakkosena jatkoon.
– Se (marraskuinen) kokemus, Haapakosken oivallus ja sen ylivoiman oppiminen auttoi siihen, että voitimme sen pelin, Kivi painottaa.
Puolivälierissä Suomi kaatoi Tshekin ja välierässä vastaan asettui kivikova Kanada. Suomi marssi kuitenkin tylyllä tavalla Kanadan yli maalein 5–1.
– Jääkiekkoliitto antoi minulle mahdollisuuden mennä kahdeksi viikoksi Torontoon tutustumaan pelaajiin ja katsomaan pohjoisamerikkalaista meininkiä. Sillä oli hemmetin iso vaikutus yhdessä sen kanssa, että olimme Lake Placidissa heinäkuussa. Olimme valmiita USA:ta ja Kanadaa vastaan, kun se peli tulee. Pääsimme kaikki harjoittelemaan paineettomassa tilassa Vierumäellä tai muualla. Sitten kun se peli tuli, se otettiin vain esille.
Ruotsin ylimielisyys
Finaalissa Suomi sai vastaansa kisaisäntä Ruotsin. Ennakkoasetelma otteluun oli selvä. Lohkonsa voittanut ja Suomen jo kertaalleen kukistanut Ruotsi lähti otteluun ylivoimaisena ennakkosuosikkina.
Se näkyi myös ruotsalaislehtien otsikoissa finaalipäivän aamuna.
Paikallinen Kvällsposten hehkutti vuolaasti illan ottelua.
– Nyt otamme kultaa, lehti otsikoi.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Ruotsalaismediat olivat varmoja voitostaan. "Nyt otamme kultaa" luki Kvällspostenin otsikossa.
Expressen oli haalinut oman numeronsa etusivulle Ruotsin MM-joukkueen pelaajien lapsuuskuvat.
– Tänään heistä tulee suuria, Expressen hekumoi.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Expressen oli kerännyt kaikista Ruotsin U20-joukkueen pelaajista lapsuuskuvat lehteensä.
Expressen hehkutti myös lehdessään kaiken olevan valmiina kultajuhlia varten. Joukkue oli varannut etukäteen tilan Malmössä sijaitsevasta yökerhosta ja vuokrannut limusiinin kuljetusta varten.
Aftonbladetin urheiluosion etusivulla komeili kuva jäähän heitetystä leijonapehmolelusta, jonka kaulalle oli asetettu luistin. Otsikossa vähäteltiin voimakkaasti Suomea.
– Nyt ajamme pikkuveljen yli, otsikossa luki.
Juttu jatkuu kuvan jälkeen.
Aftonbladet nimitti Suomea Ruotsin pikkuveljeksi.
Aftonbladetin toimittaja Mats Wennerholm lyttäsi Suomen mahdollisuudet.
– Ei puhettakaan, me voitamme, Wennerholm julisti otsikossaan.
Samaisen jutun alalaitaan oli listattu Ruotsin joukkueen pelaajat saatesanoin: Tässä pelaajat, jotka nappaavat kultaa tänä iltana.
Leijonien päävalmentaja Karri Kivi törmäsi pöyristyttävän ylimielisiin otsikoihin aamukävelyllään, eikä voinut olla ostamatta lehtiä itselleen.
– Kävin aamulla kävelemässä, kun emme menneet aamulla jäälle. Ihmettelin, että hetkinen. Mitä noissa lehtien lööpeissä on? Sinne oli haettu jo lapsuuden kuvat, ja että tällä jengillä voitetaan mestaruus. Ne muutkin leikkeet olivat sitä mallia, että kutsutaan malmöläiset juhlimaan ja torit oli valmiina. Kävin ostamassa ne lehdet ihan sitä varten, että olivat niin erikoisia, Kivi muistelee.
Kivi ei omien sanojensa mukaan muista, käyttikö hän kyseisiä lehtiartikkeleita motivaationa pelaajille finaalin alla. Joukkuetta ei kuitenkaan tarvinnut motivoida unelmafinaaliin, sillä vireystila pelaajistossa ja valmennuksessa oli alusta alkaen hyvä ja rento.
– Meillä oli joukkue niin hyvässä vireessä. Olin itse niin paineettomassa tilassa ja freshinä koko turnauksen ajan, Kivi sanoo.
Kivi ylistää vuolaasti apuvalmentajinaan olleita Haapakoskea ja tätä nykyä KalPaa luotsaavaa Petri Karjalaista, jotka tekivät läpi turnauksen kovasti töitä joukkueen menestyksen eteen.
– Meillä oli niin mahtava kemia. Ne äijät painoivat välillä yötä myöten hommia. Se paketti oli valmiina, mitä olin pyytänyt. Täytyy sanoa, mikä merkitys sillä on päävalmentajalle, kun vastustajat ja kaikki se videopuoli on nakutettuna pöydällä. He tekivät kyllä mahtavan homman, Kivi ylistää.
Finaalista muodostui trilleri. Esa Lindell iski Suomen johtoon jo avausminuutilla, mutta ratkaisu eteni lopulta aina jatkoajalle asti.
Kun jatkoaikaa oli pelattu lähes kymmenen minuuttia, nousi Rasmus Ristolainen Suomen sankariksi. Nuoret Leijonat oli maailmanmestari.
– Kaikki valmentajat varmaan allekirjoittavat, että kaikista hienointa siinä on se, että saa itse häipyä taka-alalle, kun on koko ajan muuten ollut eturivissä. Saman tien, kun se maali tulee, niin saat häipyä takariviin ja saat katsoa sitä pelaajien iloitsemista. Se on hieno tunne, Kivi kertaa.
Kivi ei ole koskaan katsonut kultajuhliin päättynyttä ottelua uudelleen. Mestariluotsi on halunnut pysytellä omien muistojensa varassa.
– En pysty katsomaan. Mä en halua. Olen nähnyt pätkiä, kun niitä on näytetty, mutta en ole halunnut katsoa, Kivi sanoo.
Nuoret Leijonat juhlivat tuoretta maailmanmestaruuttaan ensin yhdessä illallisen ääressä. Kivi nostaa juhlallisuuksista esiin yhden erityisen hetken, joka merkitsi koko joukkueelle paljon.
– Minulla ei yleensä ikinä ole puhelinta päällä, mutta nyt katsoin pärisevää puhelintani ja Esa Tikkanen soitti. Se oli joukkueelle mahtava juttu. Taisi olla ensimmäinen, jonka puheluun vastasin. Se tuli ihan puskista. Se tuntui joukkueesta hyvältä, kun meidän superäijämme soitti, Kivi myhäilee.
Nuoret Leijonat jahtaa jälleen tänäkin vuonna kultaa alle 20-vuotiaiden MM-kisoissa. Suomen taival käynnistyy perjantain vastaisena yönä Suomen aikaa ottelulla Kanadaa vastaan.