Tähtihiihtäjä Therese Johaug ajautui kotiharjoittelussaan tilanteeseen, jossa hänen oli pakko lyödä jarrut päälle ylikunnon syventämisen ehkäisemiseksi. MTV Urheilun asiantuntija Jari Isometsä uskoo Johaugin uuden innostuksen vaikuttaneen harjoittelun sakkaamiseen.
LUE MYÖS: Therese Johaug tuomitsee jyrkästi Petter Northugin teot: "Hän tarvitsee apua"
Johaug kertoi norjalaiselle VG-lehdelle joutuneensa heivaamaan harjoittelua Lofooteilla 8,5 tunnin vuoristotreenin jälkeen iskeneen tapahtuneen pahan rasitustilan takia.
Norjalaistähti myönsi, että kuormaa oli kertynyt hänen elimistöönsä jo paljon ennen Lofoottien matkaa. Jari Isometsä uskoo tietävänsä, mistä on kyse.
– Näin kaukaa katsottuna ongelmat ovat Johaugin kohdalla enemmänkin sieltä kovista juoksukilpailuista, Isometsä näkee.
– Hän juoksi kesällä kympin aikaan 31.40, ja että pystyy juoksemaan tuollaisia aikoja, on pitänyt valmistautua. Ja sehän on tarkoittanut silloin erittäin kovia juoksuvetoja ja paljon kilpailunomaista harjoittelua, jota normaalisti kesäaikaan ei kuitenkaan kauheasti tehdä.
Juokseminen on tärähtelyineen hiihtäjälle kaikista rankinta treeniä. Poikkeusvuosi on tarkoittanut sitä, että harjoituskausi alkoi tavallista aiemmin, ja myös niin sanottua sulan maan harjoittelua on jouduttu nyt jatkamaan normaalia pitempään.
– Nyt kun käännytään jo syyskuulle, niin tässähän vaiheessa monesti on ollut maajoukkueella leirejä, joissa on oltu jo suksilla, Isometsä muistuttaa.
– Mutta kyllähän järki täytyy pitää aina harjoittelussa mukana, oli aikaa tai ei, mutta urheilijan mieli on semmoinen, että se haluaa vain aina olla parempi. Aika usein se ajatusmaailma on se, että kun treenaan enemmän, olen parempi. Näin se hyvin harvoin kuitenkaan on.
Therese Johaug treenasi itsensä ylikuntoon, josta toipuminen kestää aikansa.
Tuttu tilanne jokaiselle hiihtäjälle
Isometsä kuitenkin uskoo, ettei Johaug ole suinkaan yksin ongelman kanssa. Hän uskaltaa väittää jokaisen hiihtäjän saavuttavan harjoituskauden aikana saman tilanteen. Toipuminen riippuu siitä, miten nopeasti ongelmaan pääsee käsiksi.
Leireillä urheilijat saavat todella keskittyä vain harjoitteluun. He voivat kävellä valmiiseen ruokapöytään, mennä suoraan hierojalle tai oikaista jalkansa tilaisuuden tullen. Lepo on todellakin lepoa. Kotinurkissa harjoitellessa monen treenipäivä pitää sisällään myös ruuanlaittoa, asioiden hoitamista tai vaikka remontin tekemistä.
– Itse koin, että leireillä pystyi harjoittelemaan hyvin sen takia, että siellä oli kaikki valmiina. Kunhan vain treenasi, Isometsä toteaa.
– Veikkaan kuitenkin, että tälläkin hetkellä hiihtomaailmassa useampi hiihtäjä, 10-20 urheilijaa katsomatta maahan, kamppailee samojen ongelmien kanssa. Se on aika normaalia. Väitän, että kaikki käyvät jossain vaiheessa harjoituskautta siinä tilassa, että nyt on pakko vetää vähän jarrua.