Kaikkien yli 16-vuotiaiden rokottaminen koronavirusta vastaan voi mennä loppuvuoteen. Näin arvioi Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen johtava asiantuntija Mia Kontio tiedotustilaisuudessa.
Jos kaikki menee hyvin, kesään mennessä odotetaan hänen mukaansa 5–7:ää miljoonaa koronarokoteannosta. Kontion mukaan sillä rokotettaisiin ainakin iso osa kaikkein haavoittuvimmista ryhmistä.
Tällä hetkellä ei ole tiedossa, missä vaiheessa saadaan lapsille sopiva rokote, joten heitä ei Kontion mukaan ole laskettu mukaan.
Sosiaali- ja terveysministeriö, Terveyden ja hyvinvoinnin laitos sekä Helsingin kaupunki kertoivat rokotusten etenemisestä tiistaina tiedotustilaisuudessa. Julkisuudessa on ehditty ihmetellä, miksi rokotukset ovat käynnistyneet joulunpyhinä niin hitaasti.
Kontio sanoi, että vielä marraskuussa Pfizerin ja Biontechin rokotetta luvattiin huomattavasti isompia määriä kuin mitä nyt on saatu. Joulukuussa luvatut määrät ovat vastanneet nyt saatujen ensimmäisten erien kokoa.
Sosiaali- ja terveysministeriön osastopäällikkö Tuija Kumpulainen sanoo, että vaje johtuu valmistajasta.
– Ei se EU:n sopimuksista tai muista ole ollut kiinni vaan valmistajan tuotannosta.
"Suomi pystyy odottamaan koronarokotteiden virallisia myyntilupia"
Kumpulaisen mukaan Suomi on pitänyt kiinni EU-maiden yhteisestä sopimuksesta eikä ole hankkinut koronarokotteita ohi EU:n yhteishankinnan. Hänen mukaansa kaikki jäsenmaat ovat sitoutuneet siihen, että yhteishankintaketjun ohi ei hankita rokotteita.
Saksan päätöstä tilata kansallisesti lisää Pfizerin ja Biontechin rokotetta Kumpulaisen mukaan selvitetään.
EU-maat ovat hankkineet yhdessä kaikkiaan seitsemää rokotetta. Niistä ainoastaan Pfizerin ja Biontechin rokote on saanut unionissa ehdollisen myyntiluvan. Seuraavana arvioidaan Modernan rokotetta, jota ollaan saamassa EU-hankinnan kautta kuitenkin muita rokotteita vähemmän.
Rullaavassa arvioinnissa on myös AstraZenecan rokote, jonka hyväksymisaikataulua ei Kumpulaisen mukaan tiedetä, koska tietoa ei ole riittävästi.
Kumpulaisen mukaan vaikeammassa tilanteessa olevat maat arvioivat eri tavalla rokotteisiin liittyviä riskejä. Sen takia esimerkiksi Britannia on hänen arvionsa mukaan ottanut etupainotteisesti käyttöön AstraZenecan rokotteen ja joissain maissa harkitaan poikkeamista suositellusta vahvisterokotteen antamisen aikataulusta.
Suomessa järjestelmän kantokyky on hänen mukaansa vielä hyvä, minkä takia virallisia myyntilupia odotetaan.
– Tällä hetkellä olemme pitäytymässä myyntiluvan mukaisissa ehdoissa, Kumpulainen kertoi tiedotustilaisuudessa.
Rokottaminen aloitettiin joulun jälkeen
Rokottaminen aloitettiin Suomessa toissa sunnuntaina. Suomen koronarokotestrategian mukaan ensimmäisenä rokotusta tarjotaan koronapotilaita hoitavalle terveydenhuollon henkilöstölle ja ympärivuorokautisen hoivan henkilöstölle ja asukkaille. Näihin ryhmiin kuuluvia on runsaat 100 000, jos mukaan lasketaan vain ikääntyneiden hoivapalvelut.
Helsingissä aloitettiin hoivapalvelujen asukkaiden koronarokotukset maanantaina. Suomessa kunnat vastaavat rokotusten antamisesta omalla alueellaan.
Seuraava rokotettava ryhmä on yli 70-vuotiaat, joita on kaikkiaan noin 800 000.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen mukaan rokoteannoksia olisi tulossa tällä viikolla noin 50 000 ja ensi viikolla saman verran. Maahan on tullut tähän mennessä noin 50 000 annosta.
Yhteensä annoksia luvassa 16 miljoonaa
Suomen on määrä saada koronarokotteita väkilukuun suhteutettu osuus EU:n yhteishankinnan kokonaismäärästä. Yhteensä annoksia on luvassa yli 16 miljoonaa. Ainakin osa rokotteista edellyttää kahta rokoteannosta henkilöä kohti.
Esimerkiksi Suomessa jo käytössä olevaa Pfizerin ja Biontechin rokotetta on luvassa ainakin 2,6 miljoonaa annosta. Modernalta olisi luvassa Suomeen vain vajaat miljoona annosta.