THL:n työllistymiskeinot saavat kannatusta – työttömyysturvan suojaosan hyödyistä erimielisyyttä: "Onko osa-aikatyön tukeminen mennyt överiksi?"

MTV:n haastattelemat tutkijat ovat erimielisiä työttömyysturvan suojaosan hyödyistä. Sen sijaan THL:n työllisyyteen pyrkivät toimenpide-ehdotukset keräävät kiitosta. Laboresta huomautetaan, että päätöksenteon keskiössä pitäisi olla tutkittu tieto.

Työtön voi tienata bruttona 300 euroa kuukaudessa ilman, että se rokottaa hänen työttömyysetuuksiensa määrää. Hallitus suunnittelee suojaosan poistamista tavoitteena tukea kokoaikatyöllistymistä.

Kannustinten oltava kunnossa

VATT:n tutkimusprofessori Tomi Kyyrä huomauttaa, että työllisyysvaikutuksia ei tunneta.

– Emme tiedä suojaosien työllisyysvaikutuksia. On tärkeää tukea työttömien mahdollisuuksia ottaa vastaan myös osa-aika- ja pätkätöitä, mutta siihen kannustaa jo pelkkä soviteltu työttömyyspäivärahakin eli jokainen suojaosan ylittävä ansaittu euro vähentää työttömyysetuutta vain 50 sentillä, Kyyrä toteaa. 

– Soviteltu etuus yhdistettynä suojaosiin on tarjonnut varsin hyvät taloudelliset kannustimet ottaa vastaan osa-aikatöitä verrattuna useimpiin muihin maihin. Harkinnanvaraiset tuet kuten toimeentulotuki voivat tietenkin sotkea asetelmaa, mutta niitä saavat vain kaikkein pienituloisimmat kotitaloudet. 

MTV:n SOS-ohjelman yhteydessä THL:n johtava tutkija Minna Kivipelto piti hallituksen suunnitelmia suojaosan poistamiseksi virheenä.

– Siinä kohtaa ei kannata harjoitellakaan töihinmenoa, totesi Kivipelto.

SOS-ohjelman jakso nähtävissä artikkelin alun videoklipistä.

"Onko osa-aikatyön tukeminen mennyt överiksi?"

Kivipelto pikemminkin korottaisi suojaosaa nykyisestä kolmestasadasta eurosta – Kyyrä ei.

– Erityisesti ansiosidonnaisen työttömyysturvan saajien kohdalla voidaan jo olla huolissaan siitä, onko osa-aikatyön tukeminen mennyt överiksi, kun lähes samaan tulotasoon voi päästä työttömyysturvan ja osa-aikatyön yhdistelmällä kuin kokoaikaisella työskentelyllä. Eli en nyt ainakaan lähtisi työttömyysturvan suojaosaa korottamaan, sanoo Kyyrä.  

– On olemassa tutkimusnäyttöä siitä, että työttömyyden aikainen osittainen työskentely usein parantaa mahdollisuuksia työllistyä kokoaikaisesti myöhemmin. Siksi on järkevää tukea työttömien osa-aikatöitä ja pyrkiä suunnittelemaan etuusjärjestelmä siten, että työnteko on aina taloudellisesti kannattavaa. Mutta etuusjärjestelmän parametrien optimaalinen valinta onkin sitten jo hankalampi kysymys. 

Sen sijaan Helsingin yliopiston professori Minna van Gerven nostaisi suojaosaa nykyisestä.

– Olen samaa mieltä kaimani Kivipellon kanssa siitä, että suojatyön poistaminen heikentää työmarkkinoilla jo heikommassa olevien asemaa, ja suojaosaa kannattaisi nostaa, eikä poistaa.

– On totta, että tutkimusnäyttö ei ole täysin yksimielinen siitä, onko osa-aikatyö ponnahduslauta työmarkkinoille. Että johtaako osa-aikatyö siihen, että henkilöt siirtyisivät isompiin työmääriin vai ei. Itse näkisin, että heikommassa asemassa olevia kannattaa positiivisesti kannustaa ottaa pientäkin työtä vastaan, eikä passivoittaa heitä entisestään, van Gerven jatkaa. 

Van Gerven pitää hallituksen suunnitelmia ristiriitaisina.

– Suojaosan poisto tapahtuu samaan aikaan kun halutaan tehdä mittaviakin leikkauksia etuuksiin kuten työttömyys- ja asumistukeen. Nämä yhdessä kohdistuvat juuri yhteiskunnan heikoimpiin. 

– Olisi voinut ajatella, että kipeät leikkaukset muihin etuuksiin voitaisiin ainakin osin neutralisoida sillä, että työhön kykenevät voivat edes osa-aikatyön keinoin kompensoida etuuksien laskua ja sitä kautta lyhentää etäisyyttään työmarkkinoille.

"Kepittämällä ylisukupolvinen kierre vahvistuu"

THL:n Kivipelto huomauttaa SOS-ohjelmassa, että nyt puhutaan työttömyyden kovasta ytimestä, mikä vaatii lukuisia toimia. Sekä Kyyrä että van Gerven tukevat Kivipellon MTV Uutisille tekemää listaa työllistämiskeinoista.

– Paljon kansainvälisiä vertailuja tehneenä näen, että Suomessa mennään ennen kaikkea etuuspainoitteisella sosiaaliturvalla. Jos työllisyys on se ainoa painopiste, sen saavuttamiseen tarvitaan mittava panostus, muun muassa monialaisiin lähipalveluihin ja palveluihin, jotka lähtevät ensisijaisesti siitä, mitä henkilö tarvitsee, ei siitä, mitä nyt sattuu olevan tarjolla. 

Van Gervenin mukaan rahaa kuluu joka tapauksessa.

– Tämä maksaa, mutta yhtä lailla yhteiskunnalle on kallista – tai jopa kalliimpaa - kun ihmiset voivat huonosti ja eivätkä pääse osaksi yhteiskuntaa. Kyse on henkilöiden lisäksi heidän perheistään, ja pahimmillaan ylisukupolvisen kurjuuden jatkumosta, toteaa van Gerven.

– Listatut toimet koskevat lähinnä pitkäaikaistyöttömiä. Olen samaa mieltä, että ko. kohderyhmässä taloudelliset kannustimet tuskin ovat työllistymisen pääasiallinen este, vaan ongelmat liittyvät usein terveyteen ja/tai osaamisen puutteeseen ja ehdotetut toimet kuulostavat siksi järkeviltä, sanoo Kyyrä. 

– Ajatusmalli, että kaikki ovat tasa-arvoisessa asemassa suhteessaan työhön, on lähtökohtaisesti väärin. Tässäkin muutoksessa on kyse yhteiskunnan heikompiosaisista ja heidän etäisyytensä työmarkkinoihin on niin pitkä, että kepittämällä saadaan aikaiseksi vain se, että huono-osaisuuden ylisukupolvinen kierre vahvistuu, päättää van Gerven.

Kauhanen: Päätöksenteon pitäisi perustua tutkittuun tietoon

Laboren johtava tutkija Merja Kauhanen korostaa tutkitun tiedon merkitystä.

– Suojaosaan liittyen olen sitä mieltä, että sen kausaalivaikutuksista työllisyyteen tarvitaan tutkimusta. Päätöksen poistetaanko vai säilytetäänkö suojaosa pitäisi perustua tutkittuun tietoon sen työllisyysvaikutuksista, mukaan lukien myöhempi työllistyminen kokoaikaisesti, mutta myös sen hyvinvointivaikutuksista, toteaa Kauhanen. 

Kauhanen kertoo, että eniten osittaista työskentelyä työttömyysturvan aikana tekevät nuoret ja naiset. 

– Suojaosa on Kyyrä ym. (2018) mukaan voinut hieman lisätä kannustimia työttömyysturvan aikaiseen osittain työskentelyyn. Jos se poistetaan, on mahdollista, että se vähentää kannustimia osittaiseen työskentelyyn. 

– Hallituksen tavoitteena on ohjata näin ihmisiä osa-aikatyöstä kokoaikatyöhön. Kokoaikaista työtä haluaisi jo nytkin moni osa-aikatyötä tekevä, mutta eivät ole sitä onnistunut saamaan, huomauttaa Kauhanen. 

Kauhasen mukaan kokoaikatyön puutteen vuoksi osa-aikatyötä tekee reilu neljännes 15-64-vuotiaista (v.2022), mutta 25-59-vuotiaista liki 31 prosenttia (v.2022). 

– Suojaosan poistaminen ei yksistään tuo lisää kokoaikaisia työpaikkoja tarjolle. Lisäksi on hyvä ottaa huomioon, että sovitellun työttömyysetuuden ja osa-aikaisen tai tilapäisen pienimuotoisen työskentelyn yhdistäminen on myös nähty keinona, jolla pyritään nopeuttamaan kokoaikaista työllistymistä. 

Listaus Kivipellon tekemistä työllistämistoimenpiteistä

• Hallitusohjelman mukaisesti lisätään lähipalveluja ja perustetaan panostetaan henkilökohtaiseen palveluun erityisesti pitkään työttömänä olleiden kohdalla.
• Vuodesta 2025 alkaen työvoimaviranomaiset (kunnat), hyvinvointialueet ja Kela toteuttavat uuden lain mukaista työllistymistä edistävän monialaisen tuen yhteistoimintamallia. Yli 3 kk vuodessa työttömänä olleet ohjataan näihin monialaiseen tuen yksiköihin palvelutarpeen arviointia varten. Selvitetään henkilön työkyky ja terveys, osaaminen ja työllisyysmahdollisuudet. Tarvittaessa eläkeselvitys ja ohjaaminen oikealle etuudelle. 
• Hallitusohjelman ehdotuksen mukaisesti otetaan käyttöön osatyökyvyttömyyden ja täyden työkyvyttömyyseläkkeen lineaarimalli, joka tukee palkan ja eläkkeen yhteensovittamista.
• Työttömien palveluissa markkinoidaan lakisääteisiä terveystarkastuksia työttömyysturvan haun yhteydessä. Terveystarkastukseen osallistumista kysytään työnhaun yhteydessä.
• Osatyökykyisiksi todetut työttömät ohjataan IPS-työhönvalmennukseen, jossa etsitään työpaikka, joka vastaa asiakkaan osaamista, voimavaroja ja mielenkiinnon kohteita.
• Työttömyysturvan suojaosuus säilytetään vähintään 3 kk asti.
• Osa-aikatyötä lisätään ja sosiaaliturvan saajien osa-aikatyön tekemistä helpotetaan määräajaksi (esim 6 kk). 
• Verohelpotuksia määräajaksi kokopäivätyöhön työllistyville.
• Sosiaalityöntekijöiden toimivaltaa työttömän sosiaalityön asiakkaan tilanteeseen liittyvissä päätöksissä parannetaan (esim valta päättää palkkatuetusta työstä).
• Palkkatuen työssäoloehdon kerryttämistä ei poisteta.

Toimeentulotuen saajat

• Yli 3 kk vuodessa toimeentulotukea saaneet ohjataan monialaiseen tuen yksiköihin palvelutarpeen arviointia varten. Selvitetään henkilön työkyky ja terveys, koulutus ja työllisyysmahdollisuudet. Tarvittaessa eläkeselvitys ja ohjaaminen oikealle etuudelle, hoitoon tai kuntoutukseen. 
• Osatyökykyisiksi todettuja toimeentulotuen saajia ohjataan IPS-työhönvalmennukseen, jossa etsitään työpaikka, joka vastaa asiakkaan osaamista, voimavaroja ja mielenkiinnon kohteita.
• Toimeentulotuen alentamistapauksissa tuen hakija/saaja ohjataan Kelasta hyvinvointialueen monialaiseen tiimiin palvelutarpeen arviointia varten. Hallituksen ehdotus tämänkaltaisen ohjauksen lakkauttamisesta perutaan.
• Hallituksen esityksen mukaisesti ulosoton suojaosuus säilytetään ennallaan.
• Sosiaalityöntekijät tukevat täydentävällä ja ehkäisevällä toimeentulotuella toimeentulotukea tarvitsevien asaikkaidensa osallistumista, terveydentilan selvityksiä ja hoitoon hakeutumista, urasuunnittelua ja hakeutumista työllisyyttä edistäviin palveluihin.