Maakuntien sosiaali- ja terveyspalveluiden palvelutarpeiden ja sairastavuuden erot ovat jatkaneet kasvuaan. THL:stä kerrotaan MTV Uutisille, että uusi laskelma tarkoittaa Uudellemaalle vuosittain kymmeniä, ellei satoja miljoonia euroja vähemmän rahaa kuin aiemmin on arvioitu.
Valtion maakunnille ohjaama soten rahoituspotti tulee olemaan valtava, yli 20 miljardia euroa vuosittain. Hallitus edellytti, että sote-uudistuksen rahoitusjärjestelmä perustuu siihen, mikä on kunkin alueen väestön palvelujen tarve.
"Pystyttiin rakentamaan paljon paremmat tarvekriteerit"
THL on laatinut nämä kriteerit ja laskenut, miten rahan tulisi jakautua Suomen eri kolkkiin. Tämä laskelma anta suuntaa valtionavustusten suuntautumiselle ja on tarkempi kuin edeltäjänsä, seitsemän vuoden takainen tutkimus.
– Kun otettiin sairastavuus kunnolla huomioon, niin pystyttiin rakentamaan paljon paremmat tarvekriteerit, joita voidaan käyttää myös voimavarojen jakamiseen maakunnille, kertoo THL:n tutkimusprofessori Unto Häkkinen.
Alueiden suhteelliseen tarpeeseen perustuva rahoitus auttaa turvaamaan kansalaisille yhtäläiset mahdollisuudet palveluihin eri puolilla maata
– Mallit antavat mahdollisuuden suunnata rahoitusta mahdollisimman oikeudenmukaisesti. Ne alueet, joissa ihmiset esimerkiksi sairastavat enemmän, saavat enemmän rahaa.
Alueissa isot erot
THL:n mukaan Espoossa on Suomen pienin sosiaali- ja terveyspalvelujen tarve, yhdessä Kauniaisten kanssa. Espoon väestö tarvitsee THL:n laskelmien mukaan noin 30 prosenttia vähemmän sote-rahoitusta kuin Suomen kunnat keskimäärin. Espoossa laskelmaa ei niellä sellaisenaan.
– Meillä on myöskin Suomen koulutetuin väestö, joka osaa vaatia palveluja, mikä on tietenkin hyvä asia, mutta se mutkistaa tätä yksinkertaistusta, toteaa Espoon perusturvajohtaja Juha Metso.
Metson mukaan tutkimus ei huomioi maahanmuuttoa.
– On monella tavalla myönteinen asia, että tänne tulee vieraskielistä väestöä eli sinänsä hyvä asia, mutta se aivan selvästi lisää palvelutarvetta oikeastaan kaikissa palvelumuodoissa, Metso kommentoi.
THL-tutkimuksen toinen ääripää löytyy Sallasta, Rautavaaralta ja Vesannolta, joissa rahoitusta tarvitaan yli 70 prosenttia enemmän asukasta kohti kuin kunnissa keskimäärin.
THL:n laskelma osoittaa, että alueiden erot ovat vielä suuremmat kuin aiemmin arvioitiin. Maakunnittain tarkastellen palvelutarve on suurinta Etelä-Savossa (tarvekeroin 1,25) ja pienintä Uudellamaalla (0,83). 1,00 on maan keskiarvo.
"Uudenmaan tilanne huononee laskennallisesti jonkin verran – kyse on useista kymmenistä, jollei sadoista miljoonista"
Uusimaa kuuluu uuden laskelman häviäjiin.
– Uudenmaan tilanne huononee laskennallisesti jonkin verran. Kyse on useista kymmenistä, jollei sadoista miljoonista, arvioi Häkkinen.
– Olen erittäin huolissani siitä, koska esimerkiksi Espoossa näitä verovaroja, joita meille tasauksen jälkeen jää, käytetään peruspalvelujen rahoittamiseen. Ja Espoo on velkaantumassa kovaa vauhtia, Metso kertoo.
Mitä uusi laskelma tarkoittaisi konkreettisesti espoolaisessa arjessa?
– Se vaikeuttaa tietysti näiden aivan peruspalveluiden tuottamista väestölle. Se on uhka myös koko Suomelle, koska pääkaupunkiseutu ja Uusimaa on iso moottori koko Suomen hyvinvoinnin kannalta, ja jos se rupeaa yskimään, se ei ole hyväksi muullekaan Suomelle, perusturvajohtaja toteaa.
"Luultavasti pienempi määrä alueita olisi paikallaan"
Espoossa toivotaan, että hallitus harkitsisi vielä sitä, voisiko sote-uudistuksessa olla vähemmän alueita kuin suunniteltu parisenkymmentä.
– Näyttää siltä, että tulee sellaisia alueita, joiden hartiat eivät ole riittävän leveät kantamaan näitä taloudellisia vastuita ja sitä pitäisi miettiä tässä, kun sote-uudistusta viedään eteenpäin. Jotta alueet olisivat elinvoimaisia, niin luultavasti pienempi määrä alueita olisi paikallaan, arvioi Espoon perusturvajohtaja.