Sote-uudistuksen rahoitusmalli jättää huomioimatta monta tärkeää asiaa, jotka vaikuttavat hyvinvointialueen palveluiden järjestämiseen ja taloustilanteeseen. Nykyinen malli johtaa siihen, että hyvinvointialueet ovat joutumassa ihmisiä syvästi eriarvoistaviin palveluihin. Näin kertoo MTV Uutisille Etelä-Savon johtaja Santeri Seppälä.
MTV Uutiset kertoi keskiviikkona, että ministeriöstä lähti painava viesti hyvinvointialueiden taloustilanteiden erkaantumisesta. Seppälän viesti hallitukselle ja virkamiehille on selvä: tehkää parempi rahoitusmalli.
Seppälän nostot ovat tässä.
Kotihoito
"Palvelutarpeessa on keskihinnat, jossa ajatellaan että vaikkapa kotihoidon kustannukset ovat samat kaikilla alueilla. Etelä-Savon väestö on Suomen eniten hajasijoitettuna järvien rannoilla. Eli siinä, missä isoilla kaupunki alueilla matkaa voi olla satoja metrejä asiakkaiden välillä, meillä tuo matka voi olla kymmeniä kilometrejä."
Mökkiväestö
"Etelä-Savon kausiväestön määrä nostaa väestömme lähes 300 000 henkilöön ja vakiväestö on sen 130 000. Eli keskimäärin yli 100 vuorokautta viettävän vapaa-ajan väestön määrä jo suurempi kuin vakiväestön. Kyse on valtavasta määrästä ihmisiä ja rahoitusmalli ei tätä huomioi. Joudumme kuitenkin sammuttamaan vapaa-ajan asuntojen tulipalot ja järjestämään ensihoidon myös vapaa-ajan asukkaille vaikka sitä ei huomioida mitenkään rahoituksessa.
Esimerkiksi pelastustoimen rahoituksessa tätä ei huomioida mitenkään vaikka tämä määrittää voimakkaasti sitä, miten monta yksikköä ja paloasemaa meillä pitää olla."
Muuttotappio
"Rahoitusmallin väestönleikkuri on aivan järjetön. Me menetämme työikäistä väestöä, joka on muutenkin työterveyshuollon piirissä, mikä nostaa meidän työvoimakustannuksia. Samaan aikaan ikääntyneiden määrä on huimassa kasvussa.
Hyvinvointialueiden rahoituksesta 17 prosenttia tulee väestön määrän mukaan. Jos menettää väestöä, kuten Etelä-Savo, niin menetämme rahoitusta vuosittain miljoonia euroja. Meidän pitäisi sen takia koko ajan karsia palveluita.
Ajatus on varmaan ollut siinä, että väestön määrän vähentyessä palvelutarvekin vähentyisi ja syntyisi säästöjä. Me menetämme kuitenkin väestön nuorista ikäluokista, joilla ei juurikaan ole sote-palveluiden tarvetta. Sen sijaan yli 65-vuotiaiden määrä, jotka tarvitsevat eniten palveluita, on voimakkaassa kasvussa.
Lisäksi samalla kun nuorten ikäluokkien määrä vähentyy, on meillä koko ajan vähemmän ja vähemmän muun muassa hoitajia rekrytoitavissa eli joudumme käyttämään enemmän rahaa rekrytointiin.
Summa summarum, väestön rahoitusleikkurin mukaan meidän pitäisi vähentää palveluita, mutta tosiasiallisesti meidän palvelutarve kasvaa koko ajan, jolloin palveluiden vähentäminen on vähintäänkin todella haastavaa. "
| Sosiaali- ja terveyssektorin aiheisiin erikoistunut toimittaja Joonas Lepistö avaa yhteiskunnan ajankohtaisia teemoja. Asiantuntijoiden ja kansalaisten kokemusten kautta Lepistö kertoo, missä tilassa Suomen sosiaali- ja terveyspalvelut ovat. Miten sote pelastetaan? Juttuvinkit joonas.lepisto(@)mtv.fi. |
Seppälä: Nykyinen malli johtaa syvään epätasa-arvoon
Seppälä ehdottaa rahoitusmallia muokattavaksi niin, että rahoitus pohjaa puhtaasti palvelutarpeeseen.
– Tällainen nykyinen malli johtaa muutamassa vuodessa siihen, että maassa on hyvin epätasa-arvoiset sote-palvelut alueiden välillä.