THL: Näin monta koronarokotetta on annettava, jotta vältytään yhdeltä sairaalapotilaalta – Nohynek vaatii keskustelua "resurssien järkevästä käytöstä"

Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) aikoo lähipäivinä antaa suosituksen siitä, keille ja missä järjestyksessä neljänsiä rokoteannoksia voidaan alkaa antaa.

Aiemmin THL kertoi, että neljänsiä annoksia annettaisiin 65 vuotta täyttäneille elokuun puolivälistä lähtien ja 60 vuotta täyttäneille syyskuun alusta lähtien.

Osa poliitikoista ja lääkäreistä on kuitenkin patistellut THL:ää laajentamaan suositustaan nopeammin. 

Lue lisää: Vitkutteleeko THL? HUSin Ruotsalainen ja Lapin Broas 4. rokotteista: "Nyt on aika rokottaa, välittömästi"

Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) on ihmetellyt, miksi rokotuksia ei voida aloittaa jo aiemmin niissä kunnissa, joissa resursseja on.

HUSin infektiotautien ylilääkäri Asko Järvinen puolestaan pohti Helsingin Sanomissa julkaistussa kirjoituksessa, ovatko rokotuspäätökset siirtymässä asiantuntijoilta poliitikoille.

THL:n ylilääkärin Hanna Nohynekin mukaan rokotuskeskustelussa on unohdettu se, mitä palveluja jää antamatta, kun terveydenhuollon resurssit suunnataan rokotuksiin.

– Erilaisten kroonisen sairauksien hoito, hammashoito, ihmisten hakeutuminen hoitoon syöpäepäilyjen vuoksi, mielenterveyspalvelut, näitä on paljon. Rokotuskeskustelusta on jäänyt puuttumaan se, kuinka paljon näitä palveluita tarvitsevat eivät ole saaneet hoitoa, koska keskustelua on käyty niin koronakeskeisesti. 

Yksi hoitaja pystyy rokottamaan hieman alle tuhat ihmistä kuukaudessa

THL on laskenut, kuinka monelle ihmiselle neljäs rokoteannos on annettava, jotta saadaan estettyä yksi sairaalahoitoa vaativa koronatapaus kuukauden aikana.

Virallista rajaa ei ole, mutta yleensä vaikuttavan rokotteen rajana on pidetty noin 10 tuhatta.

– Usein ajatellaan. että jos mennään yli kymmenen tuhannen rokotettavan, niin vaikuttavuus ei ole niin hyvä. Silloin täytyy miettiä, onko rokottaminen tasapainossa kaikkien muiden yhteiskunnan terveystarpeiden kanssa, ja mitä muuta terveyshyötyä vastaavalla panostuksella voidaan saada aikaan, Nohynek sanoo.

Kyseessä on niin sanottu NNV (number needed to vaccinate) -luku. Esimerkiksi influenssarokotteen kohdalla luku on yhdysvaltaisen tutkimuksen mukaan koko väestössä noin neljä tuhatta.

Lue lisää: THL:n selvitys: Nämä ryhmät hyötyvät neljännestä koronarokotteesta selvästi eniten

Neljänsien koronarokoteannosten kohdalla luku riippuu rokotettavien iästä ja riskeistä sekä tartuntojen määrästä väestössä.

Nykyisillä tartuntamäärillä 60–69 -vuotiaiden kohdalla luku on noin 14 tuhatta.

Iäkkäämmillä vakavaa koronatautia esiintyy enemmän. Siksi 70–79-vuotiaiden kohdalla yksi sairaalahoitoa vaativa tapaus kuukauden aikana saadaan estettyä jo kuudella tuhannella annoksella, ja 80–89 vuotiaiden kohdalla noin kahdella tuhannella annoksella.

– Halusimme tehdä laskelmia siksi, että olemme koronan kanssa liikkumassa pandemiasta kohti endemiaa. Koronarokotus on todennäköisesti jatkossa osa kansallista rokotusohjelmaa, jolloin meidän pitää pystyä vertailemaan siihen käytettyjä resursseja muihin terveydenhuollon toimiin.

THL:n mukaan yksi hoitaja pystyy rokottamaan hieman alle tuhat ihmistä kuukaudessa. Yli 60-vuotiaita on Suomessa yli 1,2 miljoonaa.

– Kansallisessa rokotusohjelmassamme on periaate, että rokotteen pitää olla tehokas, turvallinen ja kustannusvaikuttava. Eli rokotteesta täytyy olla saatavissa riittävä määrä terveyshyötyjä. Tätä periaatetta on käytetty 2000-luvun alusta lähtien, kun uusia rokotteita on otettu kansalliseen ohjelmaan.

Nohynekin mukaan vastaavia laskelmia on käytetty esimerkiksi pneumokokkirokotusten kohdalla.

Pneumokokkibakteeri aiheuttaa myös vakavia, sairaalahoitoa vaativia tauteja, kuten keuhkokuumeita ja verenmyrkytyksiä, ja rokote vähentää vakavaa pneumokokkitautia noin 75 prosentilla.

Tästä huolimatta pneumokokkikonjugaattirokotetta ei ole otettu aikuisten kansalliseen rokotusohjelmaan. 

– Tätä keskustelua käytiin vuonna 2019. Silloin päädyttiin, että koska NNV-luku oli yli 20 tuhatta, niin ajateltiin, että ei voida käyttää niin paljon resursseja, jotta estettäisiin yksi vakava pneumokokki-infektio. 

Nohynekin mukaan THL:n laskelmien perusteella neljännet koronarokoteannokset ovat tällä hetkellä perusteltuja yli 60-vuotiaille.

– On ilmeistä, että neljänsistä annoksista on hyötyä ikäihmisille ja lääketieteellisiin riskiryhmiin kuuluville. Virus edelleen kiertää, ja osalla rokotesuoja vakavaa tautia vastaan on vähentynyt siinä määrin, että tehosteannokset ovat perusteltuja. Toivoisin kuitenkin, että jatkossa voisimme keskustella yhä enemmän siitä, mikä on järkevää resurssien käyttöä.