Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén on edelleen tyytymätön THL:n rokotelinjaukseen.
Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) on saanut julkisuudessa kovaa kritiikkiä neljänsien koronarokotusten ikärajoista.
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) on ihmetellyt, miksi THL ei ole aiemmin laajentanut rokotesuositustaan nuorempiin ikäryhmiin.
Myös Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiirin diagnostiikkajohtaja Lasse Lehtonen ja Länsi-Pohjan keskussairaalan infektioylilääkäri Markku Broas ovat kritisoineet THL:ää.
THL:n ylilääkäri Hanna Nohynek arvelee, että kovasanainen julkinen keskustelu kielii siitä, että osa ihmisistä on huolissaan koronaviruksesta.
– Ihmiset ovat huolissaan, ja dataa tulkitaan vähän eri tavoin. Ainahan on erilaisia näkemyksiä ja perusteluja jopa lääkäreiden keskuudessa.
Lain mukaan rokotusten toimeenpanon ohjaus eli käytännössä rokotussuositusten antaminen on THL:n vastuulla.
– Meidän on pakko arvioida väestötasolla, mikä on lääketieteellisesti, epidemiologisesti ja terveystaloudellisesti perustelluin tapa edetä rajallisten resurssien maailmassa. Potilaita hoitava lääkäri katsoo asiaa yksittäisen potilaan kannalta. Ehkä nämä eri näkökulmat tuottavat erilaista tulkintaa, Nohynek pohtii.
Lue lisää: HUSin Järvinen ihmettelee kuohuntaa koronalukujen ympärillä, jo valtaosa sairaalassa muista syistä
"Olisi voinut aloittaa jo elokuun puolella"
THL kertoi tällä viikolla laajentavansa neljänsien annosten suositusta syyskuun alussa kaikkiin 60 vuotta täyttäneisiin ja 12 vuotta täyttäneisiin riskiryhmään kuuluviin.
Perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) näkee edelleen THL:n rokotelinjauksissa parantamisen varaa.
– Hyvä linjaus, mutta tietysti (rokotukset) olisi voinut aloittaa jo elokuun puolella, Lindén sanoo.
Sosiaali- ja terveysministeriölle (STM) kuuluu koronaviruksen torjunnan "yleinen suunnittelu, ohjaus ja valvonta".
Lindénin mukaan monissa kunnissa olisi riittävästi resursseja neljänsien rokotusten antamiseen laajemmin.
– THL ei sinänsä vastaa resursseista. Tilanne vaihtelee, mutta jos jossakin kunnassa resursseja on, niin miksi lykätä? Kyllä resursseja monessa kunnassa on, ei se niin iso ponnistus ole.
Nohynekin mukaan THL:n on kuitenkin arvioitava rokotusten hyötyjä niiden mahdollisiin haittoihin ja kustannuksiin.
– Ainahan saamme hyötyä rokotteista, mutta ne pitää suhteuttaa mahdollisiin haittoihin ja käytettyihin resursseihin. Täytyy kysyä, onko riittävä suoja vakavaa tautia vastaan 90 prosenttia vai halutaanko käyttää lisäresursseja siihen, että saadaan nostettua suoja 95 prosenttiin?
Lue myös: Koronakuolemia on ennätyksellisen paljon tänä vuonna – miksi neljättä rokotetta ei anneta jo nyt kaikille, Mika Salminen?
"Terveydenhuollon resurssit ovat rajalliset"
Tuoreen kanadalaistutkimuksen yli 60-vuotiailla neljäs rokoteannos nosti suojatehon omikronin aiheuttamaa vakavaa tautia vastaan noin 86 prosenttiseksi, kun se kolmannen annoksen jälkeen oli noin 77 prosenttia. Kolmannesta annoksen saamisesta oli tutkituilla kulunut yli kolme kuukautta.
Suojateho tartuntaa vastaan oli heti neljännen annoksen jälkeen oli noin 49 prosenttia, ja kolmella rokoteannoksella noin 37 prosenttia.
Nohynekin mukaan neljännen annoksen suojateho omikrontartuntaa vastaan laskee kuitenkin noin kahdessa kuukaudessa korkeintaan kymmeneen prosenttiin.
THL: Alle 60-vuotiailla yhä erittäin hyvä rokotesuoja
Muun muassa perhe- ja peruspalveluministeri Aki Lindén (sd.) on ihmetellyt, miksi THL ei ole aiemmin laajentanut rokotesuositustaan nuorempiin ikäryhmiin. THL:n Hanna Nohynek ja Mika Salminen ovat puolustaneet nykylinjausta.
THL:n mukaan Suomessa alle 60-vuotiailla on yhä erittäin hyvä suoja vakavaa koronatautia vastaan, vaikka suojatehossa olisikin pientä laskua.
– Onko neljännen annoksen tuoma lisähyöty sen väärti esimerkiksi 50-vuotiaalle, jolla kolmen annoksen synnyttämä suojateho koronan vakavaa tautimuotoa vastaan on tällä hetkellä vielä hyvä, Nohynek pohtii.
Koronaepidemian hoidossa vastuut jakautuvat usealle eri viranomaiselle ja taholle. Lisäksi julkisuudessa omia näkemyksiään esittävät yksittäiset asiantuntijat, kuten lääkärit.
Ketä kansalaisen pitäisi uskoa tilanteessa, jossa eri asiantuntijat ja poliitikot esittävät ristiriitaisia näkemyksiä?
– Tietysti toivomme, että uskottaisiin pikemminkin terveysviranomaisia kuin yksittäisiä lääkäreitä, Nohynek sanoo.