Tiedettä epäilee vain pienehkö määrä ihmisiä – koronapandemia lisäsi luottamusta, mutta aiheutti myös polarisoitumista

Kaksi kolmasosaa kyselyyn vastanneista arvioi luottamuksensa tieteeseen ja tutkijoihin lisääntyneen pandemian myötä. Myös luottamus terveysviranomaisiin vahvistui.

Viestinnän professori Esa Väliverrosen mukaan samaan aikaan on kuitenkin tapahtunut polarisoitumista. Noin viidennes vastaajista arvioi koronan heikentäneen heidän luottamustaan tieteeseen ja tutkijoihin.

–  Tavallaan luottavaiset luottivat vielä enemmän ja ne, joilla ei aikaisemmin ollut näkemystä tai eivät aikaisemmin luottaneet, niin heidän osuutensa kasvoi myös, professori sanoo STT:lle.

Tiedettä epäilee pienehkö määrä, arvioi professori

Väliverrosen mukaan tieteeseen epäluuloisesti suhtautuvien osuus on kuitenkin edelleen verrattain pieni.

–  Jos katsoo julkista keskustelua ja sosiaalista mediaa, niin voisi päätellä, että näitä vastustajia on huomattavasti enemmän kuin mitä näissä kyselyissä tulee ilmi. Se joukko ei toki ole kauhean suuri, ja kansainvälisissä vertailuissa se on hyvinkin pieni. En pitäisi sitä kovin hälyttävänä, mutta se on sellainen trendi, joka on hyvä tiedostaa.

Suomalaisten luottamus rokotteiden turvallisuuteen ja rokotetietoon pysyi lähes samalla tasolla kuin kolme vuotta sitten. Selvimmin oli noussut niiden vastaajien osuus, joiden mielestä jokaisella on oikeus valita, ottaako rokotteen itselleen tai lapselleen.

Vuonna 2019 vain neljä prosenttia ei luottanut viranomaisten ja asiantuntijoiden tietoon rokotuksista, nyt epäluuloisia oli 13 prosenttia.

Kansainvälisessä vertailussa suomalaisten luottamus rokotteisiin on kuitenkin vahvaa.

–  Aikaisemmin rokotuksia on ehkä ajateltu enemmän lasten rokotuksina, ja niiden kannatus on ollut hyvinkin korkeaa, mutta nyt kun puhutaan enemmän myös aikuisten rokotuksista kuten koronarokotteesta, niin nousee enemmän epäilyä niiden suhteen, Väliverronen sanoo.

Aaltola nousi luotetuimmaksi tutkijaksi

Puolustusvoimat nousi vastaajien keskuudessa luotetuimmaksi instituutioksi ohi poliisin, jota suomalaiset pitivät luotettavimpana instituutiona vielä kolme vuotta sitten. Selitys muutokselle voi löytyä kyselyn ajankohdasta, sillä Kantarin toteuttama verkkokysely tehtiin alkukesästä, jolloin elettiin Venäjän hyökkäyssodan varjossa ja monien mielipidekyselyiden mukaan moni suomalainen kääntyi Nato-jäsenyyden kannalle.

Lue myös: Mika Aaltola nousi suomalaisten suosikiksi IS:n presidenttikyselyssä – politiikan ulkopuolinen henkilö ensi kertaa kärkipaikalla

Vastaajia pyydettiin nimeämään enintään kolme tutkijaa, joita he pitävät luotettavina. Useat nimetyt tutkijoista olivat joko koronavirukseen tai sotaan liittyviä asiantuntijoita.

–  Suurin osa tutkijoista nousi näiden kahden aiheen takia. Se varmaankin heijastaa sitä, ketkä ovat olleet esillä mediassa.

Ylivoimaisesti nimetyin tutkija oli Ulkopoliittisen instituutin johtaja Mika Aaltola. Avaruustutkija Esko Valtaoja tippui listan kakkoseksi. Heitä seurasivat Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) johtaja Mika Salminen ja ylilääkäri Hanna Nohynek.

Lue myös: Hanna Nohynek sairastui koronaan ja menetti isänsä, mutta ei lopettanut työntekoa – koronan äänitorvi kuvailee itseään rokotekriittiseksi

Barometri on julkaistu vuodesta 2001 lähtien kolmen vuoden välein. Tänä vuonna verkkokyselyyn vastasi 1  085 täysi-ikäistä suomalaista. Tulosten tilastollinen virhemarginaali on noin kolme prosenttiyksikköä.