Viisi prosenttia 15 vuotta täyttäneistä ei ole ottanut eikä aio ottaa koronarokotetta, selviää MTV Uutisten kyselystä. Keskustelun kärjistyminen voi marginalisoida rokotteiden vastustajia entisestään, arvioi sosiologian ja valtiotieteiden tohtori Johanna Nurmi.
Tehohoidon kuormituksen kasvu ja koronapassin valmistelu on lisännyt yhteiskunnallista keskustelua rokottamattomuudesta.
Keskustelukulttuuri, jossa samanmieliset keskustelevat keskenään, eikä esimerkiksi rokotekriittisillä ole kosketuspintaa yhteiskunnan rakenteisiin luottaviin ja rokotteita puolustaviin, voi johtaa kriittisten väestöryhmien marginalisoitumiseen, huomauttaa sosiologian ja valtiotieteiden tohtori Johanna Nurmi.
– Se edelleen heikentää luottamusta virallisia suosituksia ja julkaista terveydenhuoltoa kohtaan, Nurmi summaa.
Nurmi kertoo, että myös pakkokeinoilla on vastaava vaikutus.
– Eli jos koronapassin merkitys tästä kasvaa, niin kyllä se luultavasti vaikuttaa mielipiteiden kärjistymiseen ja ihmisten turhautumiseen. Pakkokeinot aiheuttavat vastareaktioita.
Rokotekehittelyn mediaseuranta ja muisto Pandemrixistä saattavat vaikuttaa
MTV Uutisten kyselyn mukaan viisi prosenttia 15 vuotta täyttäneistä suomalaisista ei ole ottanut eikä aio ottaa koronarokotetta.
94 prosenttia vastaajista on ottanut tai aikoo ottaa rokotteen ja yksi prosentti ei osaa sanoa. Kysely on toteutettu suomeksi eikä ulkomaalaistaustaisia ole mukana samassa suhteessa kuin muussa väestössä.
Kyselyssä kävi ilmi, että yleisin syy sille, ettei rokotetta aiota ottaa, on pelko sivuvaikutuksista.
Nurmi huomauttaa, että vaikka rokotevastaisuus ja asiantuntijatiedon kyseenalaistaminen yleensä ei ole uusi ilmiö, niin koronarokotteiden kohdalla saattaa vaikuttaa rokotteiden kehittelyn tarkka mediaseuranta, joka on tehnyt tieteellisen tiedon tuottamiseen liittyvää epävarmuutta aiempaa näkyvämmäksi myös muille kuin tiedeyhteisön jäsenille.
– Että on paljon asioita, joita ei vielä tiedetä ja että tieto muuttuu ja päivittyy koko ajan. Tällaiset asiat ovat voineet aiheuttaa epäröintiä, Nurmi selittää.
– Korona-aika on toki ollut myös yhteiskunnan tasolla kriisi, joka on aiheuttanut pelkoa ja huolta. Rajoitukset ovat paikoittain vaikuttaneet ihmisten elämään paljonkin, mikä aiheuttaa turhautumista.
Nurmen mukaan tulee myös muistaa, että maltillisempien rokotekriitikoiden näkemyksiin saattaa muistaa Suomessa Pandemrix-rokote ja siitä seuranneet narkolepsiatapaukset.
– Ne ovat osaltaan aiheuttaneet tätä epäluottamusta.
Rokotevastaisuuden politisoituminen tuoreehko ilmiö
MTV Uutisten kyselystä kävi ilmi, että konservatiivisimpien puolueiden kannattajat ovat kriittisimpiä rokotuksia kohtaan.
Rokotusvastaisuus on yleisempää perussuomalaisten, kristillisdemokraattien ja pienpuolueiden kannattajien joukossa kuin muiden puolueiden.
Lääketieteen professori Juhani Knuuti toteaa, että virheellisiin terveysväitteisiin luottamisen taustalla on paljon politisoitumista.
– Se on aika tuore ilmiö lähivuosilta, hän summaa.