Suomi on tiedustelulain puuttumisella selvä poikkeus länsimaiden joukossa, linjaa EU:n siviilitiedustelun johtaja Ilkka Salmi.
Suomessa ei ole tällä hetkellä voimassa olevaa tiedustelulainsäädäntöä, mutta hallitus esitti lokakuun alussa tiedustelulainsäädännön luomista.
– Suomi ottaa tässä selkeän askeleen ja meille tulee lainsäädäntö toivottavasti nopealla aikataululla. Suomi on poikkeus länsimaisten maiden joukossa siinä, että meillä ei ole tällaista lainsäädäntöä ollut, eikä siviiliviranomaisilla ei ole ollut tällaista tiedustelukykyä, Salmi sanoo Huomenta Suomessa.
Hallituksen mukaan tarkoituksena on varautua paremmin uhkiin ja ylläpitää tilannekuvaa sotilaallisesta toiminnasta.
Salmen mukaan tiedustelupuolen suorituskykyä on ollut aikaisemmin sotilastiedustelun puolella. Siviiliviranomaisilla taas ei juuri yhtään.
– Ongelmana ollaan nähty, että Suomi on sellainen lintukoto, ja toki se on sitä vieläkin. Suomi on hyvin turvallinen maa ja uskon, että turvallisuusviranomaisten toive on pitää se myös jatkossa sellaisena ja ennakoida sen takia mahdollisia uhkia, muotoilee Salmi.
Presidentin mukaan Suomi jälkijunassa
Tasavallan presidentti Sauli Niinistö on aikaisemmin kesällä kommentoinut Suomen olevan tiedustelulainsäädännössä jälkijunassa. Niinistön mukaan ajatus, jonka mukaan tiedustelu ei kuulu pienelle maalle, on vähintäänkin vanhentunut.
Niinistö arvioi syyskuussa YK:n yleiskokouksen yhteydessä uudestaan, että Suomen tiedustelu ei kestä kansainvälistä vertailua.
Salmen mukaan presidentin avaukset ovat sellaisia, että tämä on omalta osaltaan pyrkinyt edistämään lainsäädännön etenemistä.
– Presidenttiä on luonnollisesti erittäin hyvin informoitu meidän toimintakyvystä. Uskon, että hän viittasi tähän lainsäädännön puutteeseen ja siihen, kun meillä ei ole omaa tiedustelukykyä, varsinkaan siviilipuolella, niin meiltä puuttuu erittäin tärkeä valtion turvallisuuden toimintamalli.
Suomi on siviilitiedustelua hoitanut tähän asti Salmen mukaan tietojen vaihdolla muiden ”samanmielisten” valtioiden kanssa.
– Nyt on hyvä pitää mielessä, että jos ei ole ikään kuin vaihtotavaraa, niin sitä tietoa ei oikein myös aina saa. Meidän täytyy pitää huolta siitä, että olemme luotettava kumppani, joka pystyy myös kykenee kansallisesta turvallisuudesta huolehtimaan.
Kansalaiselle tiedustelulainsäädäntö ei näkyisi
Tiedustelulainsäädännön puuttuminen on Salmen mukaan tietynlainen turvallisuusaukko kansalaisellekin.
– Meidän turvallisuusviranomaisten täytyy perustaa tekemisensä lakiin ja yhteisesti sovittuihin pelisääntöihin. Sen takia on tärkeää, että lainsäädäntö saadaan, koska siten me ja kansalaisetkin tietävät viranomaisten toimivaltuudet ja luvat. Se täytyy kyetä perustelemaan hyvin, miksi tällaista lainsäädäntöä tarvitaan.
Salmi uskoo, että yksityisyydensuojaan liittyvissä kysymyksissä tiedustelulainsäädäntö ei juurikaan tavalliselle kansalaiselle näkyisi.
– On tärkeää, että yksityisyydensuojasta käydään keskustelua, mutta itse en kykene näkemään, että tiedustelulainsäädäntö olisi kansalaiselle merkittävä uhka jos Suomen viranomaisilla olisi toimintakykyä esimerkiksi verkoissa, Salmi perustelee.
Salmi jatkaa Suojelupoliisin päällikkönä vuoden vaihteen jälkeen. Virkavapaalla Suojelupoliisista Salmi on ollut vuodesta 2011.
8:25
