Tasavallan presidentti Alexander Stubb perustelee MTV Uutisten erikoishaastattelussa sitä, miksi hän itse kannattaa kritisoitua rajalakia, jota myös käännytyslaiksi kutsutaan.
SuomiAreenan Tasavallan presidentin haastattelutunti -ohjelmassa Stubb korosti, että Venäjä rikkoo kansainvälistä oikeutta käyttämällä ihmisiä hyväkseen. Presidentin mukaan Venäjä yrittää pirstaloida ja rikkoa Suomen yhtenäisyyttä tuomalla rajalle maahanpyrkijöitä.
MTV Uutisten Jan Anderssonin vetämässä erikoishaastattelussa keskusteltiin pitkällisesti siitä, voiko Suomi säätää omia lakeja maahan pyrkijöiden määrän rajoittamiseksi ja syntyykö asiassa ristiriitaa kansainvälisten sopimusten kanssa.
Hallitus on perustellut poikkeuslain tarvetta kansallisella turvallisuudella, mutta esimerkiksi perustuslakivaliokunta jätti viime viikon lausunnossaan kokonaan ottamatta kantaa siihen, millä perusteella Suomen kansallinen turvallisuus on vakavasti vaarantunut.
Lue tästä artikkelista, miten presidentti perusteli sitä, miksi hän on käännytyslain puolella. Koko lakia koskevan haastatteluosion voi katsoa videolta.
Jan Andersson: Te olette johdonmukaisesti puolustanut lakihanketta. Miksi se on tärkeämpi kuin kansainväliset ihmisoikeussopimukset?
– Tasavallan presidentin ominaisuudessa katson sitä kahdesta näkökulmasta. Ensimmäinen on turvallisuus ja toinen on oikeusvaltio, tai ehkä tässä tapauksessa kansainvälinen oikeus. Ja kuten esimerkiksi oikeuskansleri on todennut, tässä on olemassa tietty jännite.
– Tulokulmani on se, että Venäjä käy tällä hetkellä kahta sotaa. Yksi on konventionaalinen sota Ukrainan kanssa ja toinen on sodankäynti hybridimuodossa. Ja yksi hybridimuoto on tietysti kyber, toinen voi olla sabotaasi, kolmas voi olla informaatiosota, mutta neljäs on välineellistäminen. Siis ihmisen, siirtolaisen käyttö aseena.
– Ja silloin meidän pitää punnita, että miten saamme tämän pysäytettyä siten, että turvallisuutemme säilyy ja oikeusvaltion perusperiaatteet säilyvät. Nyt ollaan laatimassa poikkeuslakia, jossa on neljä selkeää ehtoa. Tästä päättää, siis poikkeuslaista, eduskunta viisi kuudesosan enemmistöllä ja jos se jossain vaiheessa laukaistaan, niin silloin tasavallan presidentti on yhteistoiminnassa valtioneuvoston kanssa sitä säätämässä.
Jan Andersson: Osaatteko kertoa millä tavalla kansallinen turvallisuus on uhattuna niin, että tarvitsemme tällaisen lain?
– Tiedustelutiedon mukaan Venäjä pystyy siirtämään siirtolaisryhmän, jotka eivät siis ole perinteisiä turvapaikanhakijoita, vaan ihmisiä, joita käytetään aseena ja välineellistetään, meidän rajalle yli tuhat muutamassa tunnissa.
– Ja sen lisäksi Venäjä on lennättänyt siirtolaisia, joita he turvapaikanhakijoiksi kutsuvat, Irakista, Jemenistä, Syyriasta ja Etiopiasta. Se tapahtuu noin 48 tunnin sisällä. Silloin meidän tehtävämme suomalaisina päättäjinä ja viranomaisina on pitää huoli siitä, että tämän tyyppinen toiminta lopetetaan ja että se pysähtyy.
– Korostan, että siellä on neljä aika tiukkaakin ehtoa, joiden pohjalta poikkeuslaki voidaan laukaista. Ja sen lisäksi siellä on paljon pehmentäviä kokonaisuuksia, jotka pitävät huolen siitä, että ketään ihmistä ei heittele jätetä.
Jan Andersson: Julkisuudessa on viitattu tiedustelutietoihin, joiden mukaan potentiaalisia maahanpyrkijöitä olisi jo valmiiksi Venäjällä odottamassa kuljetusta Suomeen hyvinkin nopeasti.
– Pitää paikkansa.
Jan Andersson: Missä he ovat?
– He ovat aika lähellä. Pietarin seudulla muun muassa. Haluan korostaa sitä, että ei näitä päätöksiä tehdä kepein perustein. Ne perustuvat tiedustelutietoon ja vakavaan turvallisuusriskiin, joka on olemassa. Sen pohjalta me reagoimme. Haluan myös korostaa sitä, että itse uskon, että kansainvälinen oikeuskäytäntö tämäntyyppisissä kysymyksissä on muuttumassa.
Jan Andersson: Kuinka tärkeää teistä on, että laki saadaan tällä vaalikaudella voimaan?
– Se astuu voimaan kutakuinkin heti. Ja tulokulma, jota olen itse viestittänyt kansanedustajille, muun muassa ulkoasiainvaliokunnalle ja puolustusvaliokunnalle, on se, että tasavallan presidentin ominaisuudessa toivon, että tälle laille löytyy yhteisymmärrys.
– Se, mitä Venäjä tällä hetkellä yrittää, on pirstaloida ja rikkoa Suomen yhtenäisyyttä. He käyttävät kansainvälistä oikeutta hyväkseen ja yrittävät saada suomalaisen yhteiskunnan rikki.
– Tätäkin taustaa vasten pitäisin hyvin tärkeänä sitä, että saamme mahdollisimman vahvan enemmistön tuolta eduskunnalta tämän lain taakse.
Andersson: Tällä hetkellä moni lainsäätäjä empii. Mikä on viestinne näille kriitikoille?
– Se on parlamentaarinen prosessi ja presidentin ominaisuudessa annan täyden vapauden kansan valitsemille edustajille tehdä tämä vaikea päätös. Ja ymmärrän, että se tuntuu vaikealta, koska tässä todellakin on jännite sen Suomen turvallisuuden ja kansainvälisen oikeuden välillä.
– Mutta jos ja kun toivottavasti me menemme Suomen turvallisuus edellä, emme tule ajautumaan sellaiseen ristiriitaan, jossa ihmishenki vaarannetaan olipa hän mistä asemasta tahansa. Kyllä me saamme tämän tyrehdytettyä, kunhan teemme kylmän rauhallisesti ja empaattisesti vaikeita päätöksiä.
Jan Andersson: Pitäisikö näitä lakeja päivittää?
– Kansainvälinen oikeus ei tunne turvapaikkakysymyksissä sen tyyppistä tilannetta, jossa ihminen välineellistetään eli häntä käytetään aseena. Senkin takia, olen varma, että kansainvälinen oikeuskäytäntö ja lainsäädäntö tulevat muuttumaan.
Jan Andersson: Tällaiset operaatiot eivät ole ainoastaan meidän suomalaisten päänsärky. Eivätkö nämä ole asioita, joita pitäisi hoitaa tehokkaammin yhteiseurooppalaisesti?
– Ilman muuta.
– Täytyy muistaa, että lainsäädännön oikeusvaltion rikkoja tässä tapauksessa on Venäjä. Venäjä käyttää ihmistä kyynisesti hyväkseen. Käyttää hyväkseen kansainvälisten oikeustajua ja oikeusvaltiota. Se on se juurisyy, johonka yritetään tällä lainsäädännöllä puuttua.