Tiesitkö, että banaanitkin ovat radioaktiivisia? Tätä se tarkoittaa

Miksi Suomen säteilymittarit ovat sijoitettu itärajalle? STUK:n labotariojohtaja vastaa 1:36
Katso myös: Tiedätkö, miksi Suomen säteilymittarit ovat sijoitettu itärajalle? STUK:n labotariojohtaja vastaa.

Tiesitkö, että banaanitkin säteilevät? Banaanien radioaktiivisuutta mittaavasta luvusta käytetään nimitystä BED.

Kenties tiedät jo, että banaanit sisältävät kaliumia. Uutta tietoa sen sijaan voi olla, että osa kaliumista on luonnostaan radioaktiivista. Banaanit siis säteilevät!

BED-luku kertoo banaanin säteilyannoksesta

Banaanien radioaktiivisuutta mittaavasta luvusta käytetään nimitystä BED; termi tulee sanoista banana equivalent dose, siis banaania vastaava annos säteilyä.

Banaaneja ei luonnollisesti tarvitse pelätä, ja niitä voi syödä turvallisin mielin. BED on pelkästään informatiivinen opetusväline, eikä sillä siis virallisesti mitata säteilyannoksia.

Tämän verran on yksi "banaaniannos"

Säteilyannoksen yksikkö on sievert. Se kuvaa säteilyn aiheuttamaa terveydellistä haittaa. Sievertin tuhannesosa on millisievert, miljoonasosa taas mikrosievert.

Yksi "banaaniannos", BED, on 0.1 μSvm, siis 0,1 mikrosievertiä.

Ihminen altistuu säteilylle joka päivä, söi hän banaaneja tai ei

Ihminen sekä säteilee että altistuu erikokoisille säteilymäärille joka päivä, söi hän banaaneja tai ei. Säteilyturvakeskus Stukin mukaan suomalaisten keskimääräinen säteilyannos on 5,9 millisievertiä vuodessa. Luonnon taustasäteily aiheuttaa noin neljäsosan vuotuisesta säteilyannoksesta.

Hammasröntgenkuvauksesta saa Stukin mukaan 0,01 millisievertin annoksen, lentokoneessa työskentelemällä taas saa kosmista säteilyä 2 millisievertiä vuodessa!  Säteily onkin jatkuva osa ihmiselämää – jo toisen ihmisen vieressä nukkuminen altistaa säteilylle, huomauttaa McGillin yliopisto.

Kalifornian yliopiston arvion mukaan pelkästään se, että asuu noin 80 kilometrin etäisyydellä ydinvoimalasta vuoden ajan, tuottaa 0,9 banaanin veroisen annoksen säteilyä. Yksi päivä elämää maapallolla on yliopiston mukaan noin sadan banaanin säteilyannos.

Koska BED on lähinnä opetusväline, arviot voivat vaihdella paljonkin. Sciencefocusin arvion mukaan rekkalastillinen banaaneja voisi riittää laukaisemaan herkän mittarin, jolla tutkitaan lasteja ja pyritään näin ehkäisemään ydinaseiden salakuljetusta. 

Montako banaania pitäisi syödä, että kuolee?

Kalifornian yliopiston mukaan kuolettava annos, johon menehtyy kahden viikon kuluessa, olisi sata miljoonaa banaania. Yliopisto huomauttaakin, että säteilyssä tärkeintä on annostus ja sen saamiseen kuuluva aika.

– Voit syödä tuhat banaania vuosikymmenen aikana, mutta tuskin haluat syödä niitä kaikkia kerralla, yliopisto heittää.

Katso myös: Säteilyturvakeskukseen tulee lähes päivittäin kysymyksiä 5G-verkon turvallisuudesta – näin STUK vastaa kansalaisten huoleen:

Lue myös:

    Uusimmat