Perusteet nousta pyörän selkään ovat yleensä terveys, talous ja ketterämpi liikkuminen paikasta toiseen.
Pyöräliiton arvion mukaan noin 100 000 työntekijää on ottanut käyttöönsä työnantajan järjestämän työsuhdepyörän.
Pyöräliiton toiminnanjohtaja Janne Paananen vastaa puhelimeen, kuinka ollakaan, pyörän päältä.
– Pyöräliikenne sähköistyy kovaa tahtia, siinä työsuhdepyörä on ollut valtava vauhdittaja, hän sanoo.
Työsuhdepyöristä noin 70 prosenttia on sähköpyöriä.
Lue lisää: Pyöräilyaktiiveilla on yksi tärkeä viesti liikenteen sujuvoittamiseksi
Sitoutunut polkija
Pyöräliiton mukaan työnantajan tarjoama pyöräetu sitouttaa henkilön vahvemmin työpaikkaansa. Edulla voi olla huomattava merkitys työpaikan vetovoimaan.
Pyöräetu ei vain helpota työntekijöiden päivittäistä liikkumista, vaan myös rohkaisee aktiivisempaan elämäntapaan. Se myös alleviivaa yrityksen arvoja.
Pyöräedun käytäntöjä on yhtä paljon kuin työnantajia. Osa edun tarjoajista sitouttaa ostoksen tiettyyn liikkeeseen. Joillakin pyörä on tarjolla työpaikalla valmiina. Pyöriä tarjoavia työnantajia on aina kaupungeista, yksityisiin pieniin ja suuriin yrityksiin.
Työnantaja voi järjestää pyörän työntekijän käyttöön joko tarjoamalla polkupyörän nykyisen palkan lisäksi etuna, tai niin että pyörän hintaa vähennetään osittain nykyisestä palkasta, esimerkiksi sadalla eurolla kuussa. Tällöin pyörän hankkija saa maksimissaan 1200 euron arvoisen veroedun, jolloin tuloveroa ei tarvitse maksaa siitä palkan osasta.
– Käytännössä se tarkoittaa, että työntekijä voi hankkia kolmen vuoden sopimuksella sellaisen 3600 euroa maksavan pyörän, ja saada siitä maksimaalisen verohyödyn, Paananen sanoo.
Fillaroiva kaupunki
Pyöräilyn houkuttelevuus edellyttää hyvää kaupunkisuunnittelua. Helsingin kaupunki tavoittelee vuoteen 2030 mennessä, että pyöräilyn osuus liikenteestä olisi 20 prosenttia.
– Tavoitteemme on kova ja kunnianhimoinen, mutta sitä kohti edetään, Helsingin kaupungin liikennejärjestelmäyksikön päällikkö Heikki Palomäki toteaa.
Vipuvoimaa pyöräliikenteen infrakehittämiseen on lähdetty hakemaan Suomenlahden toiselta puolelta Tanskasta ja Alankomaista.
– Olemme hakeneet pyöräilyn mallipaikoista eli Kööpenhaminasta ja Amsterdamista oppia toimivaan pyöräliikennesuunnitteluun. Tuloksena on tehty ja tehdään oppien mukaisia pyöräliikenteen ratkaisuja Helsingin kaupungille.
Hintavat etupyörät edellyttävät turvallisia pysäköintipaikkoja. Kaupunki on lisännyt runkolukitukseen sopivia pyörien pysäköintialueita. Helsingin uusin vasiten valmistettu pyörätalli Kaisantunneliin avautui heinäkuun alussa.
– Pyöräilyn houkuttelevuutta yksi tärkeä tekijä, että oman ajokin voi jättää turvallisesti hyvällä lukolla, Palomäki sanoo.
Aiheesta lisää: Moni hankkii sähköpyörän ja innostuu liikunnasta
Satulaan voi nousta vuosienkin tauon jälkeen
Pyöräily on kolmanneksi suosituin liikuntamuoto kävelyn ja kuntosalin jälkeen. Viikoittaisia polkupyöräsuhareita arvioidaan olevan Suomessa noin 600 000. Pyöräilyn aloittamiseksi on tarjolla ohjattuja kursseja eri puolilla Suomea. Kaupunkipyöräilyssä liikennesäännöt on oltava selvät fillaristille.
Pyöräilykouluttajien puheenjohtaja Satu Leppäsen mukaan pyöräily kannattaa aloittaa rauhallisesti ja mahdollisimman matalalla kynnyksellä:
– Olisi hyvä vähän tunnustella, miten keho tottuu, niin kuin minkä tahansa liikuntaharrastuksen kanssa. Jos ihan kylmiltään lähtee kovasti tekemään sitä, niin aika monesti paikat kipeytyvät.
Leppänen vinkkaa yhdeksi pyöräilyn motivaattoreiksi Kilometrikisan, jossa työpaikat, yhdistykset tai kaveriporukat voivat yhdessä kerätä pyöräilykilometrejä ja -minuutteja joukkueensa saldoon.
– Satulan päälle ja rohkeasti kokeilemaan! Työmatkan voi ensiksi mennä vaikka yhdessä työkaverin kanssa, jotta se tulee tutuksi, Leppänen kannustaa.