Kotimaiset Isover-lasivillaeristeet valmistetaan kierrätyslasista Hyvinkään ja Forssan lasivillatehtailla. Valmistustapa tekee Isoverista Suomen suurimman kierrätyslasin hyödyntäjän.
Suomalaiset ovat varsin kuuliaisia lasinkierrättäjiä. Harva kuitenkaan tietää, mihin kierrätyslaatikkoon viety lasi päätyy jatkokäyttöä varten. Suomessa lasivillan valmistus on olennainen osa lasinkierrätysjärjestelmää.
Kotimainen lasivillan valmistaja Isover hyödyntää pääraaka-aineenaan kierrätyslasia. Vähintään 70 prosenttia lasivillasta on muun muassa kotitalouksien ja rakennuttajien kierrättämää jätelasia, mikä tekee Isoverista Suomen suurimman kierrätyslasin hyödyntäjän.
Isover-lasivilla
|
– Kierrätyslasin hyödyntäminen lasivillan raaka-aineena pienentää lasivillan valmistuksen energiankulutusta lähes kolmanneksella, kertoo Saint-Gobain Finlandin vastuullisuuspäällikkö Anne Kaiser.
Lasivilla valmistetaan kierrätyslasista ”kypsyttämällä”
Lasi on materiaalina erinomainen eriste keveytensä vuoksi. Suomessa lasivillaa on valmistettu jo vuodesta 1941, joten valmistuksen perinteet ovat pitkät.
Lasivillaa valmistetaan sulattamalla kierrätyslasi, hiekka, sooda ja muut täyteaineet punahehkuiseksi massaksi 1400-asteisessa uunissa. Sulatuksen jälkeen seos kuidutetaan ohueksi lasivillakuiduksi. Lasivilla ”kypsytetään” uunissa lopulliseen muotoonsa, minkä jälkeen se on valmis käytettäväksi.
Kierrätyslasi sulatetaan 1400-asteisessa uunissa (Kuva: Sami Piskonen)
Lasivillan raaka-aineeksi kelpaavan kierrätyslasin tulee olla puhdasta. Hyvinkään ja Forssan lasivillatehtaille kierrätyslasi toimitetaan ulkopuolisilta keräys- ja puhdistuslaitoksilta. Heiltä lähtevä lasimurska voi siten olla peräisin vaikkapa rikki menneestä auton tuulilasista tai kotitalouden kierrättämästä hillopurkista. Isoverin lasivillan valmistuksessa hyödynnetään lisäksi Iittalan taidelasin lasijätettä.
Tasolasi eli läpinäkyvä ja tasapaksu ikkunalasi on kaikkein paras lasivillan raaka-aine. Sen sijaan kuumaa kestävä lasi, kuten uunivuoka tai kahvikuppi, ei kuulu lasinkeräysastiaan, sillä se ei sula lasimassan kanssa.
Suomessa pantittomien lasipakkausten kierrätys on viime vuosina kasvanut valtavasti lasinkeräyspisteiden lisääntyessä. Suomalaiset kotitaloudet ovatkin Kaiserin mukaan ahkeria kierrättäjiä.
– Kotitalouksien lasinkierrätys on Suomessa hyvällä mallilla. Tätä tukevat panttijärjestelmä ja pakkauslasin kierrättämisen helppous.
Lasinkierrätyksessä olisi kuitenkin vielä petrattavaa – erityisesti rakennusalalla, hän toteaa.
– Arviolta 20 000 tonnia lasia päätyy vuosittain rakennussekajätteen mukana kaatopaikalle, vaikka se voitaisi kierrättää uusiokäyttöön.
Laita lasinkeräysastiaan vain:
|
Älä laita lasinkeräysastiaan:
|
Lasivilla kestää rakennuksen koko elinkaaren
Lasivilla on monella tapaa kannattava valinta eristemateriaaliksi. Materiaalin elinkaari on yhtä pitkä kuin rakennuksenkin, sillä lasivilla ei muuta käytössä muotoaan esimerkiksi kutistumalla tai turpoamalla.
Lämmöneristävyytensä lisäksi lasivilla vaimentaa tehokkaasti ääntä toisin kuin muoviset, kovat eristemateriaalit. Yläkerran askelääniä, seinänaapurin kolistelua sekä ulkona pauhaavan syysmyräkän ääniä voidaan vaimentaa valitsemalla oikeanlainen eristysmateriaali. Lasivillaeriste ei kuitenkaan vaikuta esimerkiksi puhelimen kuuluvuuteen.
– Ilma on yksinkertaisesti paras eriste. Lasivilla on kevyttä, mutta samalla sillä saavutetaan sama eristyksen taso kuin raskaammalla materiaalilla. Tämä pienentää myös lasivillan hiilijalanjälkeä, Kaiser sanoo.
Nykyinen lasivilla on pehmeää ja turvallista käsitellä paljainkin käsin. Kauas ovat jääneet ajat, jolloin lasivillan kanssa tuli olla varovainen, ettei hienojakoista ainesta päätyisi pölyämällä silmiin tai karkea materiaali rikkoisi paljasta ihoa.
Nykyisillä valmistustavoilla lasivilla ei pölyä tai kutise, vaan sen leikkaaminen ja asentaminen on helppoa ja turvallista. Muihin eristemateriaaleihin verraten lasivilla on luonnollisesti ja myrkyttömästi paloturvallinen vaihtoehto. Se on myös kevyttä, mikä tekee eristeen nostamisesta ja kuljettamisesta nopeaa – ja lasivillan asentajalle varsin mukavaa.
Rakentaja voi hakea rakennukselle pohjoismaisen ympäristömerkin eli Joutsenmerkin. Merkin saadakseen rakennusten on täytettävä energiatehokkuutta, sisäilman laatua ja käytettyjen rakennusmateriaalien turvallisuutta ja terveellisyyttä mittaavat vaatimukset. Esimerkiksi rakennusmateriaalit eivät saa sisältää Joutsenmerkin kannalta kiellettyjen aineiden listalla olevia kemikaaleja. Isover-lasivillaeristeet täyttävät myös Joutsenmerkin rakennusmateriaaleille asettamat vaatimukset.
Kuva: Tuukka Kivranta