Näin vanha vaate päätyy keräysastiasta uusiokäyttöön – maailman tekstiilituotannolla valtavat ympäristövaikutukset

Paimiossa vietetään tiistaina 2. marraskuuta avautuvan uuden kierrätyskuitutehtaan avajaisia. Rester Oy:n ja Lounais-Suomen Jätehuolto Oy:n (LSJH) yhteisprojekti pyrkii osaltaan ratkomaan varsinkin halpamuodin suosion myötä syntyvää tekstiilijäteongelmaa. Pikamuoti valittiin vuonna 2018 myös vuoden turhakkeeksi.

Tekstiilijätteiden määrä on lisääntynyt kiihtyvällä tahdilla kaikissa kulutusyhteiskunnissa.

Verkossa operoivan saksalaisen vaatejätti Zalandon mukaan maailmassa syntyy yli 92 miljoonaa tonnia tekstiilijätettä vuosittain, josta suurin osa päätyy kaatopaikoille tai poltettavaksi.

Kierrätetyllä tekstiilikuidulla on siis tärkeä osansa ympäristökuormituksen kannalta.

LSJH:n toimitusjohtaja Jukka Heikkilän mukaan Paimion laitoksella tiedostetaan alan merkitys ympäristön kannalta.

– Tämä on oikeastaan huomattavan merkittävä asia. Tekstiiliteollisuus on aika haasteellinen teollisuuden ala. Harvoin siinä, missä tekstiilit valmistetaan, on huomioitu ympäristöasioita kuntoon. Tekstiilien valmistuksessa, kasvatuksessa, tarvitaan torjunta-aineita. Jalostuksessa tarvitaan hyvin paljon kemikaaleja ja jollei siellä ole jätevesiasiat kunnossa, niin sen tietää, mitä siellä tapahtuu, Heikkilä luettelee.

Lue myös: Muotiraamattu Vogue huomioi helsinkiläisyrityksen – valmistaa laukkuja yllättävästä materiaalista

Poistotekstiilien keräys aloitettava 2023

Euroopan komissio hyväksyi viime vuoden maaliskuussa kiertotaloutta koskevan uuden toimintasuunnitelman, johon sisältyy EU:n tekstiilistrategia. Sen tavoitteena on kehittää innovointia ja edistää uudelleenkäyttöä.

Jätelaissa kuntia velvoitetaan aloittamaan poistotekstiilien erilliskeräys vuonna 2023.

Heikkilän mukaan tuotanto tulisi hoitaa jo alusta asti vastuullisesti.

– Jos lähtöraaka-aine on jo kierrätettyä, niin silloin ollaan jo paljon paremmalla tasolla. Tämä laitos on ensimmäinen laatuaan Pohjois-Euroopassa kuluttajapoistotekstiilin osalta ja varmasti tavoitteena on saada näitä laitoksia ympäri maailmaa. EU on jo lähtenyt vaatimaan tekstiilijätteen erilliskeräystä, Heikkilä muistuttaa.

– Lajittelupisteitä tulee ympäri Suomea tiettyihin paikkoihin, jossa vaatteet voidaan ottaa vastaan pilaantumatta. Mutta tämä on pitkä prosessi. Vie useita vuosia ennen kuin keräysjärjestelmät ovat kattavasti Suomessa.

Lue myös: Tiedätkö, mitä pesulapun yleisimmät symbolit tarkoittavat? Pidä huoli vaatteistasi pesemällä ne oikein

Monivaiheinen prosessi

Paimion toimipisteelle kelpaavan poistotekstiilin kriteerit ovat erittäin tarkat. Esimerkiksi mitkä tahansa likaiset, rikkinäiset tai kastuneet lumput eivät kelpaa laitokselle.

Tehtaalla on omat puolensa kotitalouksien tekstiileille ja yritysmaailman poistotekstiileille. Toimipisteessä suoritetaan tekstiilien lajittelua, esikäsittelyä ja kuidun erottamista.

– LSJH:n osalta kotitalouksien keräyksen hoitaa jätehuolto, eli kuntien vastuulla olevat jätelaitokset. Ja sieltä se toimitetaan tänne. Tekstiilijäte on erittäin haastavaa kerättävää: se ei saa kastua ja se pitää pysytä keräämään hallitusti. Kierrätyksen lähtökohtana on, että lajittelu toimii oikein.

– Tänne kelpaa vain puhdas tekstiilijäte. Vaatteet eivät saa olla likaisia tai märkiä, Heikkilä kertoo.

Paimioon toimitettu poistotekstiili siirtyy linjastoa pitkin ensin leikattavaksi, sen jälkeen poistetaan kovat esineet kuten vetoketjut ja napit. Tämän jälkeen on vuorossa kuidun avaus. Jo tätä ennen on tehty lajittelu materiaalityypittäin, joita Paimion kodintekstiili-puolella on noin 14 erilaista.

Tehtaalla valmistuva tekstiilikuitu päätyy ajallaan asiakasyritysten käyttöön, jotka voivat valmistaa niistä esimerkiksi vaatteita.

– Tulee varmasti myös vaatteita.

Euroopan parlamentin selvityksen mukaan yhden puuvillaisen t-paidan valmistamiseen tarvitaan arviolta 2 700 litraa makeaa vettä eli yhden henkilön 2,5 vuoden juomavesitarpeen verran.

Parlamentin mukaan maailman tekstiili- ja vaateteollisuudessa käytettiin arviolta 79 miljardia kuutiometriä vettä vuonna 2015.

Lue myös: Ahdistaako ilmastonmuutos? 10 vinkkiä, joilla sinäkin voit vaikuttaa

Lue uusimmat lifestyle-artikkelit!