Tiesitkö tätä? Kuuluisassa Huuto-teoksessa ei oikeasti huudeta – totuus on ahdistavampi

10.10191556o
Edvard Munchin Huuto-litografia vuodelta 1893 Edvard Munch: Love and angst -näyttelyssä Lontoossa 2019Copyright Rex Features Ltd 2012/All Over Press
Julkaistu 30.04.2019 15:05

Maria Aarnio

maria.aarnio@mtv.fi

Vanhan litografian sisältämä teksti saattaa paljastaa totuuden Edvard Munchin Huuto-teoksen taustalla.

Edvard Munchin Huuto-teos on monille tuttu, mutta tiesitkö, että maalauksessa ei välttämättä huudetakaan oikeasti?

Totuuden teoksesta saattaa paljastaa Huuto-litografia vuodelta 1893. Se on esillä Edvard Munch: Love and angst -näyttelyssä Lontoossa 2019.

Huudosta on olemassa useita versioita. Kyseinen litografia on tunnetuimman Huuto-teoksen edeltäjä. Sen alareunassa lukee teksti "tunsin suuren huudon läpi luonnon".

LUE MYÖS: Olet kuullut Mona Lisasta, mutta entä "naku-Lisasta"? Kuuluisasta maalauksesta on olemassa alaston versio

"Huuto" onkin luonnon ääni?

Teksti viittaa ilmeisesti Munchin kävelyretkeen Oslossa. Hän kirjoitti siitä päiväkirjaansa tammikuussa 1892.

10.10191556o

Huuto-litografia vuodelta 1893

Vapaasti suomennettuna päiväkirjassa lukee seuraavaa:

"Kävelin tietä kahden ystäväni kanssa. Aurinko laski, yllättäen taivas muuttui verenpunaiseksi. Seisahduin, tunsin oloni uupuneeksi, ja nojasin aitaan.

Sinimustan vuonon ja kaupungin yllä oli verta, ja tulesta muodostuneita kieliä. Ystäväni jatkoivat matkaansa, ja seisoin siinä, ahdistuksesta vapisten – ja tunsin äärettömän huudon kulkevan luonnon läpi".

"Kirjoituksen kautta tiedämme, miltä hänestä tuntui"

Käsitystä Huudon huudottomuudesta tukee teoksen alkuperäinen saksankielinen nimi, Der Schrei der Natur, joka kääntyy luonnon huudoksi.

– Kirjoituksen kautta tiedämme, miltä hänestä tuntui. Ihmiset ajattelevat sitä (teosta) huutavana ihmisenä, mutta siitä ei ole kyse, uutta Munch-näyttelyä kuratoiva Giulia Bartrum kommentoi Telegraphille.

10

Teksti Huuto-litografiassa vuodelta 1893

Aito vai sittenkin psykologinen huuto?

Oslossa sijaitsevan Munch Museum -museon entinen johtaja uskoi, että kuvassa voisi olla myös "oikeasti huutava" henkilö; nykyinen pitää huutoa symbolisempana. Bartrum puolestaan uskoo, että Munch halusi vangita tunnetilansa teokseensa.

– Kyseessä on mies, joka kuulee, joko päässään tai ei. Hän tuntee luonnon huutavan kaikkialla ympärillään. Minulla ei ole epäilystäkään siitä, etteikö tämä ikoninen hahmo reagoisi ulkoisiin luonnonvoimiin tuolla mäenrinteellä, Bartrum sanoo.

– Siitä, olivatko nuo voimat Munchille oikeita vai psykologisia, voi edelleen väitellä.

Lue kaikki lifestyle-aiheiset artikkelit!

Lähteet: Telegraph.co.uk, GZ.com

Tuoreimmat aiheesta

Taide