Tietokirjallisuuden Finlandia-palkinto meni teokselle, jonka ekologisen elämänmuodon puolesta yli puoli vuosisataa pauhannut päähenkilö herättää monissa suomalaisissa kiukun ja jopa kauhun väristyksiä.
Tämän vuoden tietokirjallisuuden Finlandia-palkinnon sai toimittaja Riitta Kylänpää teoksellaan Pentti Linkola – ihminen ja legenda. Tunnustus on 30 000 euroa.
Tämän vuoden voittajan valinnut toimittaja Matti Rönkä luonnehti voittajateoksen kohdetta monella lailla hirmuiseksi.
– Ihmiskuntaa vihaava, logiikassaan murhaava. Hän kohtelee julmasti hevosiaan ja naisiaan. Vaikka molempia rakastaa, mutta lintuja eniten. Ja julmin, vaativin hän on itseään kohtaan, Rönkä sanoi.
Kylänpäätä Rönkä luonnehti kaikkitietäväksi kertojaksi, joka ei huuda itse, vaan valikoi ja päästää muut äänet kuuluviin. Faktojen, listojen, piirrosten ja lapsen muistojen kautta kertoja laittaa Röngän mukaan lukijan tekemään itselleen kuvan kohteesta.
– Lukija saa itse kotipsykologina päätellä, kuinka lapsuuden kokemukset ja menetykset muovasivat ihmisen. Jyrkän. Ankaran, Rönkä kuvaili.
Riitta Kylänpää luonnehtii kirjan tekemistä suureksi projektiksi, koska materiaalia oli valtavasti. Oli haastatteluja niin Linkolan kuin hänen läheistensä ja ystäviensäkin kanssa, valtavasti kirjeitä, päiväkirjoja, kymmeniä kalastusvihkoja ja lintuhavaintopäiväkirjoja.
– Oli valtavan kiinnostavaa tietoa ja kiinnostavia tarinoita, Kylänpää sanoo.
Riitta Kylänpään mielestä Pentti Linkola on juuri ristiriitojensa takia poikkeuksellisen kiinnostava henkilö. Kiintoisa on myös hänen sukutaustansa. Isä Kaarlo Linkola oli kasvitieteen professori ja Helsingin yliopiston rehtori. Hän oli savolaista Collanien virkamies- ja pappissukua. Äiti Hilkka Linkola oli Suolahtien vanhaa sivistyssukua.
Linkola menetti kymmenen korvilla velipuolensa jatkosodassa. Vain puolisen vuotta tämän jälkeen kuoli isä.
– Kun yliopisto-opinnot eivät sujuneet, Linkola muutti maalle ääriaskeettisiin oloihin ja ryhtyi kalastajaksi. Sielultaan hän sanoo olevansa ornitologi.
Linkola on kirjoittanut kaksi lintukirjaa ja rengastanut yli 70 000 lintua.
Äiti esti ekoterrorismin
Kylänpään mukaan Linkola oli saanut hyvän kotikasvatuksen. Tähän uskominen voi olla työlästä, kun muistaa hänen lehtilausuntonsa vaikkapa Persianlahden sodan aikana 1990. Lehden kansiteksti kuului: "Kalastaja Linkola Saddamille: Pelasta maapallo – tapa miljardi".
Linkolan mukaan maailman kaikki ongelmat juontavat juurensa väestön liikakasvusta.
– Varmasti hän syyllistyi ylilyönteihin. Julkisuuskin tyytyi yhä useammin kirjoittamaan hänen provokatiivisista nostoistaan, Kylänpää sanoi palkintopuheessaan.
Välit vihreisiin katkesivat, kun Linkola julkisti 1986 keinonsa ihmislajin ja luonnon pelastamiseksi.
1970-luvulla Linkola suositteli väkivallan käyttöä luonnonsuojelussa ja nosti johtotähdikseen saksalaisterroristit Andreas Baaderin ja Ulrike Meinhofin.
Linkola leimattiin ekofasistiksi.
Linkolan persoonaan ei Kylänpään mukaan kuulu ruveta katumaan eikä anteeksipyytelemään.
– Hänelle tärkeintä on, että ihmiset alkaisivat miettiä tekojensa seurauksia luonnon kannalta. Mutta maailma on mennyt täysin päinvastaiseen suuntaan kuin hän olisi halunnut.
Ekoterroristia Linkolasta ei omien sanojensa mukaan tullut hyvän äidin takia.
– Linkolalla oli viisas äiti, joka välillä toppuutteli poikaansa, Kylänpää sanoo.
Linkolan ajattelu ei Kylänpään mukaan ole juuri muuttunut nuoruusvuosista, mutta kun muutosta ei ole tapahtunut ja kulutus on vain kasvanut, hän alkoi tehdä kärjistyksiä ja provosoida.
Jyrkistä mielipiteistään huolimatta Linkola on Kylänpään mukaan vanhanajan herrasmies ja uskomattoman hyvä tarinankertoja, joka laskee leikkiä jopa itsestään.
Tietokirjoille perustettiin oma Finlandia-palkintonsa vuonna 1989. Sitä ennen ne kilpailivat Finlandia-palkinnosta yhdessä kaunokirjojen kanssa.
2:06
