Musiikkia ja urheilua, tai urheilua ja musiikkia, ihan miten päin vain. Ne ovat elämänalueet, joissa tietoviisaana ensyklopedistina kunnostautunut Keijo Virtamo on ollut omimmillaan.
Hänestä tuli 1960-luvulla pienoinen televisiojulkkis, kun hätkähdyttävän tietomäärän omaksunut mies kisasi menestyksekkäästi Mainos-TV:n suosituissa Tupla tai kuitti- ja Naapurivisa-ohjelmissa.
– Olen kiinnostunut erilaisista asioista. Minulla on utelias elämänasenne, Virtamo kuvailee.
Pasifistina muun muassa maineikkaassa Ässärykmentissä sotaa kokenut Virtamo pestattiin 1940-luvun lopussa lennosta kustannusyhtiö Otavalle, jolla oli tulevalle filosofian maisterille käyttöä tietokirjallisuuden tarpeisiin.
– Täydensin sotien jälkeen opintojani Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa. Opintojen lomassa menin kysymään Otavasta, olisiko töitä. Professori L. Arvi Poijärvi iski eteeni sottaisen pinon papereita ja neuvoi, että "korjaa tuosta".
O Sole Mio soi sanatarkasti
Virtamon piipahdukseksi uumoilema Otava-pesti venyi käytännössä lähes puolen vuosisadan mittaiseksi työpalvelukseksi.
– Tein Otavassa paljon yleistarkistusta. Jouduin jo työni takia lukemaan paljon. Kun yhtiö siirtyi tietokoneiden käyttöön, jätin hommat. Olin tottunut kirjoittamaan käsin.
Musiikkimieltymyksestään hän kiittelee äitiään.
– Äitini opetti minulle kauniita lauluja. Liityin nuorena Keravan sekakuoroon, jossa soitin vaskipuhallinta B-kornettia.
Yhtäkkiä hän alkaa hyräillä O Sole Mio -laulua. Ikivihreä serenadi saa siivikseen sanat, kun Virtamo antaa tenoriäänensä soida.
– Sukujuhlissa on tullut esiinnyttyä, hän hymyilee.
Urheilukärpänen puraisi nuorukaista 1930-luvun alussa. Suomi oli hanneskolehmaisineen, paavonurmineen ja villeritoloineen kunnostautunut yleisurheílun menestyksekkäänä suurvaltana.
– Pystytin Keravan korkeimmalle kukkulalle Aurinkomäelle korkeus- ja seiväshyppytelineet. Voitin sitten alle 15-vuotiaiden poikien Länsi-Uudenmaan piirinmestaruuden yleisurheilun kolmiottelussa. Sen ratkaisi korkeustulos, kun hyppäsin 155 senttiä ja toiseksi sijoittunut 130 senttiä.
Virtamo listaa tervehenkisen elämän yhdeksi pitkän ikänsä salaisuudeksi. Kuva: Lehtikuva.
Punttiharrastus iski pyöräillessä
Urheilullinen Virtamo kiinnostui myöhemmin painon- ja voimanostosta.
– Pyöräilin Otavalta töistä kotiin Keravalle ja näin, kun miehet nostivat pihassa puntteja. Innostuin lajista niin, että sain nostettua suorille käsille 90 kiloa ja penkkipunnerruksessa 110 kiloa. Maastavedossa nousi 53-vuotiaana 208 kiloa.
– Voimaharjoittelun ansiosta selkä vahvistui, hän lisää.
Virtamon pitkän iän sokkeli on terveellinen elämäntapa. Tupakka ja alkoholi eivät ole kiinnostaneet.
– Tervehenkistä elämää. Olen myös hiihtänyt paljon, Virtamo sanoo.
"Paljon on maailma muuttunut"
Myönteinen elämänasenne on ensi kädessä siivittänyt Virtamon kunnioitettavalle, vuosisadan mittaiselle retkelle.
– Paljon on maailma elinaikanani muuttunut, hyväntuulinen herrasmies puntaroi.
Keijo Kalervo Virtamo – Tietokirjailija, television ja radion tietovisailija. – Syntynyt Akaassa 7. elokuuta 1919. – Asuu Helsingissä. – Leski, kolme lasta, neljä lastenlasta. – Filosofian maisteri 1953, opiskeli Helsingin yliopiston historiallis-kielitieteellisessä tiedekunnassa germaanista filologiaa, estetiikkaa ja musiikkitiedettä. – Työskenteli kustannusyhtiö Otavassa 48 vuotta, toimittanut ensyklopedistina lukuisia tietokirjoja. – Palveli toisessa maailmansodassa Ässärykmentissä ja Äänisen rannikkoprikaatissa. – Tuli tiedotusvälineistä tutuksi muun muassa radion Viisasten kerho -ohjelmasta ja televisio-ohjelmista Tupla tai kuitti, Naapurivisa ja Arpa on heitetty. – Ei vietä merkkipäiväänsä. |