70 vuotta täyttävä Kojo löysi soulin ja bluesin jo nuorella ikää. Vahvan tulkitsijan uraan mahtuu mm. Bulgarian listan ykkössija, yhteistyötä Elton Johnin kanssa, euroviisuedustus ja mainosmusiikkia.
– 60-luvulla useimmat teini-ikäiset tapasivat kuunnella Beatlesia ja muuta rockia, mutta minä kiinnostuin bluesista ja soulista. Niiden rytmi ja alkukantaisuus liikuttivat minua syvältä, Timo Kojo kertoo.
Kojon – joka on samalla hänen artistinimensä – ykkössuosikkeja olivat muun muassa Billie Holiday, Bessie Smith, Mahalia Jackson ja Otis Redding. Heitä ja muita mustan musiikin kovia nimiä hän tapasi kuunnella Radio Luxembourgista sekä Fazerin Musiikkiliikkeessä.
– Etenkin noilla gimmoilla oli niin kovia tulkintoja, että minulla tuntui tukka lähtevän päästä.
Pian Kojo alkoi tulkita lauluja myös itse. Bluesin ja soulin lisäksi hän treenasi läpi brittiläisten rock-yhtyeiden tuotantoa. Kojo oli myös lupaava jalkapalloilija ja jääkiekkoilija, mutta loukkaantumiset tulivat väliin ja musiikki vei mukanaan.
Oma ura alkoi edetä 1970-luvun kuluessa. Kojo keikkaili mm. Dave Lindholmin ja Rauli Badding Somerjoen kanssa sekä lauloi Orient Expressin ja Madame Georgen solistina.
Kojo toteaa soulin ja bluesin olleen Suomessa pienen porukan juttuja.
– Kun esiinnyimme jossakin maaseudulla, hyvä ettemme turpaamme saaneet. Isommissa kaupungeissa tilanne oli toinen. Meillä oli hienoja keikkoja esimerkiksi Elävän musiikin yhdistyksen järjestämillä kiertueilla.
Juttu jatkuu faktalaatikon jälkeen.
Timo Kojo
– Syntynyt 9.5.1953 Helsingissä
– Asuu Helsingissä
– Laulaja, säveltäjä, sovittaja
– Käyttää artistinimeä Kojo
– Tekee soolouraa. Laulanut aiemmin Madame George-, Orient Express- ja Hukkaviiva -yhtyeissä
– Instrumenttina kitara
– Ollut mukana lukuisissa musiikkiprojekteissa; on julkaissut mm. lastenlevyjä Murrit-yhtyeen kanssa
– Soololevyjä mm. kultaa myyneet So Mean (1979) ja Lucky Street (1980)
– Edusti Suomea Euroviisuissa 1982 Nuku pommiin -kappaleella (säv. Jim Pembroke, san. Juice Leskinen)
– On levyttänyt myös ranskaksi ja venäjäksi
– Harrastukset: kaikenlainen liikunta, lukeminen
– Perhe: puoliso ja 3 täysi-ikäistä poikaa
– Miten viettää merkkipäivää: "aika iisisti, pienellä porukalla"
Joulushow Elton Johnin kanssa Bulgariassa
1970-luvun lopulla Kojo siirtyi soolouralle. So Mean - ja Lucky Street -levyt myivät kultaa, ja noina vuosina vahva tulkitsija edusti Suomea useammassa kansainvälisessä musiikkitapahtumassa tai -kisassa.
Erityistä menestystä tuli mm. Bulgariassa, jossa hänen levynsä oli pitkään listaykkösenä.
– Kakkosena listalla oli Elton John. Teimme sofialaisessa studiossa myös yhteisen joulushown. Leveleillä oli kuitenkin eroa: minä menin yöksi paikalliseen Sofia-hotelliin, mutta Mr. Elton hyppäsi omaan koneeseen ja painoi yöksi Lontooseen.
1982 Kojo voitti ylivoimaisesti Suomen Euroviisukarsinnat pasifistisella, asemahtien kilpavarustelua kritisoineella Nuku pommiin -kappaleella. Euroviisuissa saldona oli kuitenkin nolla pistettä.
"Jos joku nakkaa ydinkakkaa, kohta tänne Eurooppaamme", tulkitsi Timo Kojo euroviisuyleisölle. Tuloksena oli nollapistettä ja ikuinen leima Suomessa "Nolla-Kojona".
– Sen jälkeen keikat menivät kotimaassa alta, koko kesä peruttiin. Minun olisi kai haluttu pyytävän nöyrästi anteeksi Suomen kansalta, kun hävisin ne "hiihtokisat". Sen sijaan kerroin sikari suussa, että me olimme voittaneet.
– Kommenttini taustalla oli se, että levy-yhtiö hihkui minun saaneen kansainvälisessä lehdistössä enemmän palstatilaa kuin kisan voittaja. Minulla olikin Euroviisujen jälkeen paljon keikkaa esimerkiksi Italiassa, Saksassa ja Ranskassa.
Kieltämättä Kojon kappaleesta on tullut jopa eräänlainen kulttihitti, ja ainakin jos kysyy, kuka viisut vuonna 1982 voitti, vastausta joutuu hakemaan Googlesta. Länsi-Saksaa edustaneen Nicolen voittoviisu, myös rauhan asialla ollut Ein bisschen Frieden on kuitenkin ainakin viisukansalle erityisen tuttu.
Keikkaa ja bisnestä
Sittemmin Kojo teki vielä useamman levyn, mutta lähinnä hän keskittyi mainosmusiikin tekemiseen.
– Tunsin Suomen huippumuusikot, joten asioiden järjestäminen oli helppoa. Mainokset kustantaneilla monikansallisilla yhtiöillä riitti rahaa, joten leivässä pysyi hyvin kiinni.
Läpi vuosien Kojolla on ollut monenlaisia projekteja ja bisnesideoita Sibelius-festareista kelluviin golfgriineihin. Useat muutkin projektit ovat liittyneet musiikkiin tai/ja urheiluun. Esiintymistäkään hän ei ole jättänyt.
– Keikkoja on siellä täällä, duosta big bandiin, riippuen siitä paljonko asiakas maksaa. Usein esiinnyn firmojen tilaisuuksissa, ne ovat nastoja. Kaikki hoidetaan viimeisen päälle. Senkun menet paikalle ja rykäiset, sanoo Kojo, joka toimii myös ääninäyttelijänä Kalevi Louhivuoren tuoreella jazzkuunnelmalevyllä.
Urheilu on ollut Kojolle aina tärkeää. Hän on harrastanut lukuisia eri lajeja Zoomissa, jonka toiminnassa on kulttuurialan väkeä ja toimittajia.
– Se ylläpitää terveyttä ja on pelastanut hengen. Sosiaalinen puoli ja pukuhuonejutut ovat Zoomissa yhtä merkittäviä asioita kuin itse urheilu.
Kojo ei koe muuttuneensa juurikaan vuosikymmenten mittaan.
– Minulla on edelleen elämään poikavintiön asenne. Tulta päin.
6:36
Timo Kojon elämänkerta ja Pauli Hanhiniemen esikoisromaani julkistettiin lokakuussa 2019 – kaksikko kertoi MTV Uutiset Livessä, millainen työ kirjojen takana oikein oli: