Tiian ja Jounin erikoinen ammatti: "Pieksemme ja kiusaamme ihmisiä rahasta"

Talo sijaitsee Espoossa. Se on kuin muutkin omakotitalot: vehreä piha, pieni polku ovelle. Oven avaa Tiia Forsström. Hän on tietokirjailija. Ja ammattidomina.

Olohuoneessa vastaan tulee Jouni Forsström, tietokirjailija ja ammattimaster.

– Teen BDSM -sessioita myös työkseni, eli pieksen ja kiusaan ihmisiä rahasta, Tiia kuvaa ammattiaan.

Samaa sanoo Jouni: ammattimaster satuttaa ihmisiä rahasta, koska nämä toivovat sitä. Jouni ja Tiia ovat siis yksityisyrittäjiä asiakaspalvelualalla.

– Meiltä saa kuitin, jos haluaa, Jouni toteaa.

Moni puhuu häpeästään jo soittaessaan

Lyhenne BDSM tarkoittaa monia asioita. Se tulee sanoista bondage & discipline, domination & submission ja sadism & masochism.

– BDSM-ammattilaisuus voi tarkoittaa monia asioita. Meillä se tarkoittaa sitä, että BDSM on muutenkin meille elämätapa, olemme skenessä mukana ja BDSM on arjessa läsnä, Tiia kuvaa.

BDSM-ammattilaisuus on myös vastuuta – sitä, ettei tuomitse. Moni puhuu häpeästään jo soittaessaan: olenko hullu, kun haluan tätä, onko tämä toive tosi outo?

– Osa ihmisistä tulee meille tai kollegoille asiakkaiksi ison pelon tai häpeän kanssa. He eivät ole uskaltaneet puhua tai näyttäytyä kokonaisena kenellekään. Meidän vastuumme on ottaa ihminen vastaan sellaisena kuin hän on, Tiia sanoo.

Monen on vaikeaa tunnustaa halujaan muille. On vaikeaa sanoa tapaamalleen mielenkiintoiselle ihmiselle, että haluaisi esimerkiksi pukeutua vauvaksi.

– Esimerkiksi strap-puoli on sellainen, jota haetaan ammattilaiselta, Jouni kuvaa.

Strap-puoli viittaa strap-oneihin – valjaisiin, joihin on kiinnitetty dildo. Miehen voi olla vaikeaa pyytää esimerkiksi baarissa tapaamaansa naista käyttämään strap-onia.

"On asioita, joita ei haluta jakaa kenen tahansa kanssa"

Asiakkailla ei ole muuta yleistä yhdistävää tekijää kuin se, että suurin osa heistä on miehiä. Naisten on paljon helpompi löytää maksutonta seuraa. Iältään asiakkaat ovat noin 18–65-vuotiaita.

– On asioita, joita ei haluta jakaa kenen tahansa kanssa. Kun ollaan tekemisissä ammattilaisen kanssa, voidaan olla varmoja, että asiat jäävät neljän seinän sisään, Tiia kuvaa.

Omien toiveiden outoudesta tai vääryydestä ei kannata olla huolissaan, sillä vastaan ei ole Jounin ja Tiian mukaan tullut vielä mitään niin sanotusti liian outoa. BDSM-harrastajia on Suomessa enemmän kuin olettaisi.

Nykyisin seuraa löytää helposti esimerkiksi netistä, keskustelufoorumeilta, jopa Tinderistä. Helpointa on lähteä mukaan bileisiin tai yhdistystoimintaan: alueellisia tapaamisia ja bileitä järjestäviä yhdistyksiä on useita, kuten Helsingin seudun kinky-yhdistys SMFR.

– BDSM on luonteeltaan sellaista, että on mahdollista kokeilla asioita ilman, että se on seksiä. Voin kokeilla ottaa selkään tai sinä voit kokeilla nuolla mun saappaita ja miettiä, herättääkö se seksuaalisia tunteita vai ei, Tiia sanoo.

Tiia ja Jouni uskovat vahvasti, että BDSM liittyy seksiin ja on seksuaalisuuden toteuttamista.

– On ihmisiä, joiden mielestä on sillä rajalla, että onko tällä tekemistä seksin kanssa, Tiia jatkaa.

Bileiden ja järjestöjen ulkopuolella on lisää ihmisiä, joiden harrastuksista kukaan ei tiedä – ”kinkyys” kun ei tarkoita jatkuvaa nahkapukuihin ja PVC-muoviin pukeutumista.

– Ihmiset eivät välttämättä miellä olevansa BDSM-harrastajia, jos kotona on käsiraudat, Tiia toteaa.

– On iso joukko, joka vaikenee, miettii, kuvittelee, haaveilee ja fantasioi, mutta ei ole tiloja tai uskallusta kokeilla. Mitä enemmän lisätään tietoisuutta asioista, siitä, ettei tämä olekaan kauheaa tai sopimatonta, sitä paremmin nämäkin ihmiset saavat itsensä näkyville, Jouni jatkaa.

Sessiossa ei tarvita valtavaa määrää välineitä

Mitä ammattilaisen luona sitten tapahtuu? Astutaan ovesta ja joudutaan roikkumaan katosta, nahkapukuisen miehen piiskattavaksi?

Ensikertalainen tuo yleensä mukanaan idean tai haaveen siitä, mitä haluaisi kokea. Idea voi olla tietty mielikuva tai fantasia, yksittäinen kuva tai jopa jokin materiaali. Asiakas voi myös täyttää listan, jossa kertoo toiveistaan. Aina listoja ei kuitenkaan tarvita.

– Jos haluaa vain polven päälle ja selkään, silloin ei tarvitse täyttää listaa. Tai jos haluaa pissaa päälleen, se on melko yksinkertaista, Tiia kuvaa.

Korsetteja, kenkiä, miehen hoitsuasu, puku. Strap-oneja, piiskoja, jopa ala-asteelta tuttu hyppypukki – näitä kaikki voi käyttää BDSM-sessiossa. Stereotypioiden vastaisesti sessiossa ei tarvita valtavaa määrää välineitä. Kaulapannat, piiskat ja erilaiset vipstaakit kuitenkin luovat tunnelmaa ja ovat siten osa kokemusta.

– Joku saattaa kipusessioon tullessaan haluta kokeilla, miltä mikäkin tuntuu, miltä mikäkin maistuu, Jouni kuvailee.

Kokemukseen liittyvät myös mielikuvat ja kulttuuriset arvot: millaisia mielikuvia esimerkiksi nahkasaapas, sotilaspuku tai hoitajan asu herättävät?

– Rankaisemisessa ja ruoskimisessa on vahvoja mielikuvia, joita halutaan kokeilla nimenomaan sellaisilla välineillä, jotka vaikuttavat aidoilta, Tiia kuvaa.

Asiakkailla ei selkeää välinesuosikkia. Se on vain ymmärrettävää: ihmisiä, toiveita ja salaisia haluja on niin monenlaisia. Joitakin asioita, kuten hengityksen kontrollointia, kannattaa kokeilla vain ammattilaisen kanssa.

Osa välineistä sopii parhaiten ammattilaiskäyttöön: esimerkiksi BDSM-mielikuvista tuttu kolmemetrinen, napakasti paukahtava nahkaruoska on todellisuudessa hyvin vaikea käytettävä.

– Kokematon lyö sillä itseään, Jouni toteaa.

Seinällä kaasunaamarin vieressä roikkuvat sakset. Niiden täytyy olla aina saatavilla, kun ihmistä sidotaan. Tärkein väline on kuitenkin mielikuvitus: välineillä luodaan mielikuvia, jotka saavat ajatukset laukkaamaan.

– Kun annetaan varmuutta ihmisen omille ajatuksille, hän voi saada sysäyksen siihen, että uskaltaa sanoa ”mitä jos kokeiltaisiin” puolisolleen tai kumppanilleen. Kannustamme avoimeen kommunikaatioon parisuhteessa, tai millainen suhde sitten onkin, Jouni sanoo.

Aina alistuminen ei tarkoita halua tuntea kipua

BDSM voi olla kipua, mutta samalla nautintoa. Siinä haetaan omia rajoja, mennään niiden lähelle, jopa hipaistaan niitä. Aina alistuminen ei myöskään tarkoita halua tuntea kipua. Kaikki dominoivat ihmiset ole sadisteja, ja toisaalta kivusta voi nauttia myös alistumatta.

Dominoivalla ihmisellä on tilanteessa vastuu ja valta. Kipua vastaanottavalla ihmisellä puolestaan on turvasana, jota hänellä on myös velvollisuus käyttää. Turvasana on sana, jonka sanomalla ihminen voi päättää tilanteen. Sana ei yleensä ole "ei", vaan jotakin muuta, selvästi erottuvaa.

– Sessiossa katsotaan, missä kipukynnys on tänään, tällä kertaa. Vaikka alistuvat ihmiset kuinka toisivat listan, joissa on listattu mieltymykset ja ei-jutut, he haluavat, että joku muu päättää rajoista. Heillä on aina turvasanamekanismi, jolla voi keskeyttää tai lopettaa session, ja se toimii aina. Silloin voi turvallisesti heittäytyä, Jouni sanoo.

BDSM-kokeiluun ei kuitenkaan tarvita hienoja asuja ja nahkavälineitä. Kaksi ihmistä riittää.

– Pitää saada heittäytyä ja kokeilla, varsinkin, jos on tutun kanssa tekemisissä. Kokeilkaa ihmeessä. Maalaisjärki riittää todella pitkälle: ymmärtää, ettei panna muovipussia päähän ja jätetä ihmistä yksin huoneeseen, Tiia kuvaa.

Katso myös: Näin seksilelut valmistetaan!