EU:n arvoyhteys on uhattuna. Näin Ulkopoliittisen instituutin johtaja Teija Tiilikainen tulkitsee Euroopan komission puheenjohtajan Jean-Claude Junckerin esityksen EU:n omasta armeijasta.
Samaan aikaan kuin Ukrainassa käydään sotaa maan alueesta, Euroopassa käydään kamppailua EU:n perimmäisistä arvoista: demokratiasta, ihmisoikeuksista, oikeusvaltiojärjestelmästä.
– Sekä Kiinasta että Venäjältä tulee kovin erilaisia malleja. Tätä suurempaa taustaa vasten Junckerin avaus on nähtävä. EU:n on nyt kyettävä näyttämään, että sen koko integraation perustana olevaa arvoyhteyttä ollaan tarvittaessa valmiita puolustamaan, Tiilikainen sanoo.
Juncker perusteli ehdotustaan saksalaislehti Welt Am Sonntagille antamassaan haastattelussa muun muassa kiristyneillä väleillä Venäjään. EU:lla on ollut kriisinhallintaoperaatioita varten omia taisteluosastoja, mutta Junckerin ehdotus menee kohti syvempää yhteispuolustusta.
– Kun Venäjä on syyttänyt EU:ta heikkoudesta, yhteistyön horjumisesta ja rappiosta omien arvojensa suhteen, niin tämän voi nähdä jonkinlaisena ryhdistäytymisenä, jos se ei jää vain yksittäiseksi puheenvuoroksi, Tiilikainen pohtii.
Ajankohta on osuva, koska samaan aikaan on käynnistymässä EU:n yhteisen turvallisuusstrategian vlmistelu.
Oma armeija ei uusi ajatus
Esitys EU:n omasta armeijasta on vanha ajatus, joka nousee esille aika ajoin. Yksi aiemmin esille tullut visio EU:n yhteispuolustuksesta on malli, jossa jäsenmaat perustavat ensin keskinäisiä rakenteita puolustukselle, jolloin EU muodostaisi osan Natoa.
– On hyvä muistaa, että viime kädessä Naton rakenteessakin on kyse vain jäsenmaiden kansallisista puolustuksista, jotka liitetään yhteen Naton komentojärjestelmän alle.
Nato on viime vuosien aikana palannut juurilleen ja vallannut uudelleen jalansijaa Euroopasta.
– Nyt puhutaan taas konkreettisesta aluepuolustuksesta. Keskeinen kysymys on, mitä eurooppalaisen puolustusyhteistyön tiivistyminen tarkoittaisi tätä taustaa vasten, Tiilikainen sanoo.
EU:n 28 jäsenmaasta 22 kuuluu myös Natoon.